1956
Palveluverkkojen pitkät perinteet
Seutukaavaliiton ajoista lähtien on Suomi ehtinyt muuttua maatalousyhteiskunnasta teollisuusmaaksi ja siitä palveluyhteiskuntaan asti.Pirkanmaalla on palveluverkkoa ja sen rakennetta tutkittu olemassa olevien palvelujen perusteella jo 1950-luvulta lähtien. Seutusuunnittelutasolla Pirkanmaalla palveluiden tarkastelu lähti liikkeelle rakennesuunnitelmaan tehdyllä kaupallisten vaikutusalueiden selvityksellä. Teollisuutta ja palveluja haluttiin pieniinkin alakeskuksiin.
1969
Kauppa- ja palveluverkko -selvitys on tiivistelmä Tampereen seutukaavaliiton siihen mennessä tehdyistä kaupan ja muun yksityisen sektorin palveluihin liittyvistä tutkimuksista. Selvitys toimi myös taustaselvityksenä runkokaavaa laadittaessa.
1971
2010-luvun ajankohtaisella aiheella, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ja palvelutason tarkastelulla on hyvin pitkät perinteet Pirkanmaalla.Ensimmäinen palvelujen inventaario suoritettiin jo vuonna 1955 silloisen Seutusuunnitteluliiton toimesta. Ensimmäinen julkistettu selvitys tuli 16 vuotta sen jälkeen. 1970-luvun alussa kuntainliitot asettivat yhteisen toimikunnan kehitystyötä varten.
1972
Sairaanhoitopiiri hahmottuu
Toinen osamietintö sisältää ehdotuksen Pirkanmaan terveyskeskusalueiksi sekä esitetyille 15 terveyskeskusalueelle pääpiirteisen kansanterveystyösuunnitelman vuoteen 1980 asti. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehityssuunnitelmassa myös esitettiin siirtymistä keskitettyyn sairaanhoitopiiriin.
1976
Suuntaviivat sosiaalipalveluille
Tampereen seutukaava-alueen sosiaalipalvelut 1976–1985 -selvityksellä koottiin sosiaalitoimen suunnittelua varten tiedot Pirkanmaan alueella olevien sosiaalipalvelujen laadusta ja sijainnista sekä niiden ”silloisesta ja suunnitelmallisesta määrästä”.
1970-luku
Jatkoa vaikutusaluetutkimuksille
Pirkanmaan toiminnallisia alueita tarkastelevalla selvityksellä määritettiin talousmaakunnan toiminnallinen raja suhteessa muihin naapuritalousmaakuntiin.Selvityksessä rajattiin seutukaava-alueen äärialueiden eritasoisten keskusten vaikutusalueet ja pyrittiin löytämään keskeiset yksilö- ja yhteisötason tekijät, jotka säätelevät asiointikäyttäytymistä.
1979
Seudullisesti merkittävien julkisten palvelujen kehittämisselvitys toimi pohjana 2. vaihekaavan julkisia toimintoja käsittelevän osan laadinnassa. Samalla se kuvasti koko 1970-luvun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkostoa koskevaa mielenkiintoa mikä 1970-luvun jälkeen jäikin selvästi vähemmälle huomiolle kaavoitustarkasteluissa.
1993
Palveluyhteiskunta muutoksessa
Kohti palveluyhteiskuntaa:Aluerakenteen keskusverkkoa ja suunnitelmia käsittelevällä selvityksellä päivitettiin ajantasaiseksi palvelukeskusluokitus ja pyrittiin siten ohjaamaan muuttuvia ja joustavia kaupallisia palveluja niiden nopeassa kehityksessä.
2015
Saavutettavuuden suunnittelua
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 palveluverkon tavoitteissa korostuvat arjen sujuvuus, asumisen, elinympäristöjen ja aluerakenteen kestävyys sekä maakunnan kilpailukyky. Pirkanmaan palveluverkko 2040 -selvityksessä on tunnistettu alue-, yhdyskunta-, väestö- ja palvelurakenteen toteutunut kehitys sekä nykytilan ja trendien pohjalta maakunnan tavoitteellinen keskustojen ja keskusten verkko.
Selvitys on osa vuosikymmeniä vanhaa maakunnan palveluverkon tarkastelun jatkumoa, tosin uudella lähestymistavalla, jossa korostuvat palveluiden tasa- ja monipuolinen saavutettavuus, palvelukeskittymien kytkeminen joukkoliikenteeseen, keskustojen laadullinen kehittäminen sekä tulevaisuuden trendit aina etätyöskentelystä sähköisiin palveluihin ja verkkokauppaan. Selvityksen pohjalta on tavoitteena vahvistaa vähittäiskaupan vetovoimaa etenkin keskustoissa.
“Pirkanmaan palveluverkon rakennetta on tarkasteltu melko säännöllisesti 1960-luvulta lähtien. Sotien jälkeisessä Suomessa usko ”numeraaliseen” suunnitteluun vahvistui. Maakunnan palveluita innostuttiin inventoimaan perusteellisesti; dataa syntyi hyllymetreittäin, ja sen pohjalta mallinnettiin suunnittelun selkäranka – hierarkkinen keskusverkko.
Suunnittelun fokus on sittemmin siirtynyt laadullisen tutkimuksen suuntaan, ja palveluverkon, esimerkiksi vähittäiskaupan suunnittelussa painottuvat enenevästi kaupunkirakenteen ja -kuvan laadulliset ominaisuudet, palveluiden saavutettavuus ja kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet.
Pitkähkön hiljaisen vaiheen jälkeen myös sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jälleen suunnittelijoiden pöydällä. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä toteutetaan yksi maan historian suurimpia hallinnollisia muutoksia, jossa myös palvelu- ja keskusverkko ja näiden asiointi- ja vaikutusalueet joutunevat suurennuslasin alle.”
– kehityspäällikkö Ilpo Tammi
Suunnittelun fokus on sittemmin siirtynyt laadullisen tutkimuksen suuntaan, ja palveluverkon, esimerkiksi vähittäiskaupan suunnittelussa painottuvat enenevästi kaupunkirakenteen ja -kuvan laadulliset ominaisuudet, palveluiden saavutettavuus ja kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet.
Pitkähkön hiljaisen vaiheen jälkeen myös sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jälleen suunnittelijoiden pöydällä. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä toteutetaan yksi maan historian suurimpia hallinnollisia muutoksia, jossa myös palvelu- ja keskusverkko ja näiden asiointi- ja vaikutusalueet joutunevat suurennuslasin alle.”
– kehityspäällikkö Ilpo Tammi