1946
Ylä-Kokemäen ensimmäinen seudullinen kaava
Pirkanmaan seutusuunnittelutoiminta alkoi vuonna 1946, jolloin suunnittelu käynnistettiin Ylä-Kokemäenjokilaakson alueella. Suunnitelma oli valmis seuraavana vuonna.
1947
Seutusuunnitelma
Tampereen Liikennealueen Seutusuunnitteluliitto perustui alkuun 16 ja myöhemmin 49 kunnan vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Ensimmäinen lähes nykyistä Pirkanmaan aluetta koskeva työ esiteltiin seutusuunnitelmaehdotuksena syyskuussa 1956. Se toimi Tampereen Liikennealueen Seutusuunnitteluliiton työn kokoavana runkona, johon kaikki tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat liittyivät. Seutusuunnitelma käsitti kaikkiaan 18 selvitystä, tutkimusta ja suunnitelmaa eri aloilta sisältäen yhteensä 110 taulukkoa, kartaketta ja karttaa.
1956
Seutusuunnitteluliitto apuna kuntien kaavoitustyössä
Tampereen Liikennealueen Seutusuunnitteluliitto laati kunnille omakustannushintaan kymmeniä rakennus- sekä yleiskaavoja. Ensimmäinen kuntasuunnitelma tehtiin Ylöjärven alueelle vuonna 1956. Se oli laajamittaisinta ja kokonaisvaltaisinta kuntasuunnittelua mitä Suomessa oli siihen mennessä tehty, ja toimi siten esimerkkinä.Kuntasuunnitelmissa selvitettiin luonnonoloja, historiaa, väestön kehitystä ja ennustetta, määriteltiin maankäyttö niin teollisuuden, kaupan kuin asutuksenkin osalta sekä lueteltiin kulttuurimuistomerkit. Näitä tietoja hyödynnettiin myöhemmin paikallisen kaavoituksen ohella myös seutukaavojen laadinnassa.
”Aika hyvin silloisten suunnitelmien mukaan asiat etenivät Ylöjärvellä. Yksi asia ei ole toteutunut eli kirkon lähelle piirretty helikopterikenttä. Suomessa ei silloin vielä ollut helikopteria nähtykään, mutta Seutusuunnitteluliitossa katsottiin niin kauas eteenpäin, että varasivat Ylöjärvelle laskeutumispaikan.”
– Ylöjärven entinen kunnanjohtaja Pauli Poussu
1958
Vuoden 1958 rakennuslaki muutti seutukaavoituksen lakisääteiseksi tuoden samalla valtion rahoituksen seutukaavatyölle.1967
Tampereen seutukaavaliiton virallinen toiminta sekä Pirkanmaan lakisääteisen seutukaavoituksen aika alkoi vuonna 1967 sen jälkeen, kun Sisäasiainministeriö antoi seutukaavamääräyksen.1969
Runkokaava
Ripeästi tehdyssä runkokaavassa kiinnitettiin huomiota talouteen, yhdyskuntarakenteeseen, keskuksiin ja maankäyttöön, maa- ja metsä- talouteen, energiahuoltoon, kauppaan ja muihin palveluihin sekä erityisen painokkaasti liikenteeseen sekä kulkulaitosjärjestelmään. Runkokaava muodosti suunnitteluvaihtoehtojen lisäksi väliraportin maankäytön kehitystavoitteista ja suunnitteluvaiheesta.Ennakointia alettiin arvostaa kasvavalla kaupunkiseudulla. Yhdyskunta- ja yhteiskuntasuunnittelu nostettiin kehityksessä avainasemaan. Keskusverkon ”noodi” oli Tampere, mutta tavoitteena oli verkko, jossa maaseudunkin väestöllä olisi talousalueen keskusseutuun verrattuna tyydyttävät vähimmäispalvelut.
1976, 1980, 1995
Seutukaavat
Ensimmäinen seutukaava (seutukaavan 1. vahvistusvaihe) valmistui vuonna 1976. Se käsitteli Tampereen seutukaava-alueen asutusta ja elinkeinoelämää erityisesti palvelevia uhanalaisia maa- ja metsätalous-, virkistys-, loma-asutus- ja suojelualueita. Sisäasiainministeriö vahvisti lakisääteisesti laaditun kaavan – ja kehotti muita seutukaavaliittoja laatimaan vastaavan suunnitelman suojelu- ja virkistysalueita varten.Vuonna 1980 valmistunut toinen seutukaava (2. vahvistusvaihe) käsitteli taajamavaihekaavana sellaiset alueet, joille rakentaminen olisi syytä ohjata, jotta asutuksen vaatimat yhteiset investoinnit pysyisivät kohtuullisina. Taajama- ja teollisuustoimintojen lisäksi merkittiin erityistoimintojen alueet, maatalouden ja sitä palvelevan tutkimuksen alueet, liikenneväylät, teknisen huollon alueet, vedenottamot ja -puhdistamot, jätehuollon alueet sekä vesien suojelua ja turveteollisuutta varten tarvittavat alueet.
Vuonna 1995 valmistunut kolmas seutukaava oli runkokaavan jälkeen ensimmäinen kokonaisseutukaava, jolla tähdättiin jo uuden vuosituhannen puolelle. Taloudellisen yhdyskuntarakenteen toteuttamisen, maakunnan alueellisten vahvuuksien, verkostojen ja rakenteiden korostamisen lisäksi keskeisiä aihealueita olivat muun muassa kulttuuri ja ympäristö.
2000
Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuu – seutukaavoituksesta siirrytään maakuntakaavoitukseen
2007
1. maakuntakaava
Pirkanmaan liitto laati vuosituhannen alussa 1. maakuntakaavan, joka vahvistettiin vuonna 2007. Kokonaismaakuntakaavassa käsiteltiin samanaikaisesti kaikki keskeiset maakunnan maankäyttökysymykset, niiden pääperiaatteet ja kehityksen edellyttämät aluevaraukset seuraaviksi 20 vuodeksi.Ensimmäisen, vuonna 2013 vahvistetun vaihemaakuntakaavan tavoitteena oli ohjata turvetuotantotoimintaa ympäristön kannalta soveliaille alueille ja samalla osaltaan parantaa maakunnan energiaomavaraisuutta.
Toinen, vuonna 2013 vahvistettu liikenteen ja logistiikan vaihekaava pyrki ratkaisemaan liikenneverkkoon ja -järjestelmään kohdistuneet kehittämistarpeet.
2016
Maakuntakaava 2040
Uutta kokonaismaakuntakaavaa alettiin laatia vuonna 2012.Vuoden 2016 kaavaehdotus perustuu tähän asti laajimpaan yhteistyöhön ja mm. pariinkymmeneen selvityskokonaisuuteen, joista on julkaistu noin 70 raporttia.