1956
Kasvua teollisuudesta
”Maamme on varsinkin toisen maailmansodan jälkeisenä aikana yhä selvemmin siirtynyt teollisen vallankumouksen nopeaan kehityspyörteeseen.”1950-luvulla Tampereen liikennealue nähtiin hyvin voimakkaasti alueena, joka rakentuu teollisuuden ja monialaisemman maatalouden ympärille. Monissa pitäjissä nämä saattoivat yhdessä viedä yli 75 %:n osuuden työssäkäyvästä väestöstä. Pidettiin tärkeänä, että maaseudulle saataisiin ammatillista koulutusta, ja siten lisää teollisuutta. Teollisuutta olisi hajakeskitettävä joka taajamaan.
1962
Yhden kunnan ”seutusuunnitelman” pohjatyönä tehtiin myös elinkeinollisia selvityksiä.
1969
ATK
Jo 1950-luvulla suoritettiin yrityslaskentaa, mutta ensimmäisen kerran kattava inventoiva tutkimus ennusteineen seutukaava-alueen teollisuudesta toimialoittain ja kunnittain suoritettiin Teollisuustutkimuksen muodossa. Uudistuksia tarvittiin – Tampereen talousalueen teollisuuden aseman todettiin pudonneen jo valtakunnallisesta kentästä.Ratkaisuna selvityksessä väläyteltiin jo globalisaation ja automaation tuomia vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Uskottiin keskustojen elinvoimaan työpaikkojen sijaintipaikkoina perinteisen ”teollisuusaluesuunnittelun” vaihtoehtona.
“Voidaanko näitä pieniä nyansseja pitää jonkinlaisina ensimmäisinä keskustelunavauksina keskustojen elävöittämisen puolesta?”
– aluekehityssuunnittelija Mikko Koponen
– aluekehityssuunnittelija Mikko Koponen
1978
Rata ratkaisee
Teollisuuden edullisimpia sijaintipaikkoja kuljetuksen kannalta tarkastelevassa selvityksessä hahmoteltiin yritysten sijoittumislogiikkaa. 1980-luvun taitteessa tehtiin selvityssarja Tampereen seutukaavaliiton elinkeinoelämän ja teollisuuden sijoittumisesta. Teollisuustutkimus I esittää yhteenvedon Pirkanmaan edullisista rautateihin liittyvistä teollisuusalueista. Siinä käsitellään kutakin taajamaa useasta näkökulmasta: mm. arvioitiin rakenteen eheyttä sekä rautatien tuoman liikenteellisen sijainnin vaikutusta teollisuuden sijoittumiseen.
1980
Pirkanmaan kaavataloudellisessa selvityksessä n:o 1 tarkasteltiin Tampereen seutukaava-alueen eri taajamien uusia edullisia teollisuusalueita.Erityisesti selvityksessä on kiinnitetty huomiota eri vertailusuuntien toteutuksen antamiin kynnyskustannuksiin, kuten maaperän rakennettavuuteen, vesihuollon runkoyhteyksiin, liikenteen erikoisjärjestelyihin jne.
Sastamalan asemanseudun ja Roismalan suunnitelluissa työpaikka-alueissa vuosilta 1980 ja 2016 voidaan huomata, kuinka maankäytön suunnittelua tehdään pitkällä aikajänteellä.
1982
Teollisuuden kannalta tärkeiden sijaintipaikkojen kartoittaminen ja sijoittumislogiikan pohdinta sai jatkoa Teollisuuden kasvun sijoittumisen kehitysnäkymät -selvityksen muodossa.
”Vanhoista selvityksistä huokuu se, että pitkälle 1980-luvulle saakka alueellinen elinkeinopolitiikka on ollut puhdasta teollisuuspolitiikkaa. Tämä on luonnollisesti heijastunut maankäytön suunnitteluun ja laadittuihin selvityksiin.
Työpaikkoja ja elinkeinoelämää koskevat selvitykset ovat puhtaasti ”teollisuus- alueselvityksiä” ja niissä pohditaan edullisia teollisuusyritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä (mm. tuotanto-, kuljetus- ja raaka-ainekustannukset). Tässä onkin huomattavin ero nykyisiin tulokulmiin, joissa työpaikka ja työnteon luonne sekä niiden vaikutus maankäyttöön ymmärretään huomattavasti laajemmin.”
– aluekehityssuunnittelija Mikko Koponen
Työpaikkoja ja elinkeinoelämää koskevat selvitykset ovat puhtaasti ”teollisuus- alueselvityksiä” ja niissä pohditaan edullisia teollisuusyritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä (mm. tuotanto-, kuljetus- ja raaka-ainekustannukset). Tässä onkin huomattavin ero nykyisiin tulokulmiin, joissa työpaikka ja työnteon luonne sekä niiden vaikutus maankäyttöön ymmärretään huomattavasti laajemmin.”
– aluekehityssuunnittelija Mikko Koponen
1986-1990
Airport city
Siirtyminen uuden teknologian teollisuuteen ja yhteiskuntaan käynnistyi todenteolla Pirkanmaalla 1980-luvun puolivälissä. Uuden Pirkkalan lentokentän ja korkeakoulujen myötä kansainväliset yhteydet hyödyttivät uudistuvaa elinkeinoelämää. Kakkoskehää pidettiin tärkeänä väylänä, jonka varrella sekä koulutus- ja tutkimusyksiköt että lentoasema kehittyvät.Vuonna 1990 liitto teetti Airport City -suunnitelman, jonka tavoitteena oli luoda mittava seudullinen työpaikka- ja palvelukeskittymä: tutkimusta, tuotekehittelyä, kongressitiloja, hotelleita ja jopa golf-kenttä. Kuva: Airport City 1990 © arkkitehtitoimisto A-konsultit.
2014
Tuorein lentokentän vetovoimaa buustaava seudullinen yhteistyöhanke on AiRRport-konsepti. Sen vision mukaan tulevaisuuden Tampere-Pirkkala on kansainvälinen lentokenttä, joka on koko Sisä-Suomen portti Eurooppaan.
Tulevaisuudessa lentoasema ja uudistuva Tampereen Asemakeskus yhdistetään matkailun eri muodot sujuviksi ja nykyvaatimusten mukaisesti vähähiilisiksi matkaketjuiksi. Kuva: Vuonna 2014 käydyn Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailun visio. © Lundén Architecture Ltd. & COBE Aps.
