1950-luku

Miljoona mottia

Puun käyttö on ollut keskeisessä asemassa osana maakunnan energiahuoltoa. Seutukaavaliiton johtaja Aulis Hartikainen lanseerasi termin ”miljoonan motin mahdollisuudet”. Tämä mahdollisuus toi myös velvoitteita ja esimerkiksi tiestöä, raideverkkoa ja uittomahdollisuuksia parantamalla haluttiin edesauttaa niin metsätaloutta kuin myöhemmin turveteollisuutta.

1959

Energiaa etsimässä

Seutusuunnitteluliitto teki ensimmäiset inventoinnit koko talousalueen polttoainevaroista ja niiden teknillisestä käytöstä jo 1959. Samalla tarkasteltiin myös erilaisia kuljetusmahdollisuuksia ja kustannuksia.

1969 ja 1973

Energiahuollon runkokaava

Pirkanmaan energiahuoltosuunnitelma oli Suomen ensimmäinen alueellinen energiaselvitys, jonka arviot ulotettiin jopa vuoteen 2000 saakka.

Muualla maassa energiahuoltoon ei ollut kiinnitetty huomiota, vaikka se oleellisesti vaikuttaa maankäyttöön. Energiahuollon turvaamiseksi oli esillä seuraavia vaihtoehtoja:

Ydinvoimala Kaupin puiston kallioon, turvevoimala Näsijärven rantaan sekä pumppuvoimala. Ydinvoimalan rakentamisajankohdan arvioitiin olevan välillä 1980–2000.

1975

Seutukaavaliitto painaa kaasua

Vuoden 1969 suunnitelmat öljyputkesta Pyhämaan öljysatamasta Tampereen seudulle saivat väistyä vuonna 1973, kun Tampereen seutukaavaliitto teki yhdessä Kanta-Hämeen kanssa aloitteen Neste Oy:lle maakaasuputken rakentamisesta mm. Tampereen seudulle.

Tämän vuoksi käynnistettiin selvitys, jonka tarkoitus oli löytää tarkoituksenmukaisin maakaasun jakeluverkkovaihtoehto Tampereen seutukaava-alueella.

1970-luku

Turvetta uuniin

Turpeen voimaan luotettiin Tampereen seudulla jo 1960-luvulla. Kuitenkin taloudellinen tarve sen hyödyntämiseen alkoi 1970-luvun öljykriisin myötä. Seutukaavaliiton ja Geologisen tutkimuslaitoksen selvityksille, joista osa oli peräisin jo 1950-luvulta, tuli käyttöä. Selvitykset loivat perustan nykyisille voimassa oleville maakuntakaavojen turvevaroja koskeville kaavamerkinnöille.

1979

Sähköä saa seinästä?

Toista vaihekaavaa varten selvitettiin energia-huoltoselvityksen toisessa osassa esitettyjä 400 kV:n voimalinjan vaihtoehtoisia linjauksia.

1970-luvun loppu

Olkiluodossa alettiin tuottamaan ydinsähköä 1970-luvun lopulla. Pirkanmaalla maakuntaliitto näki, että ydinvoima voi mahdollisesti olla vielä pitkän tähtäimen keskeinen energiapoliittinen tavoite Pirkanmaallakin, mutta 80-luvun puolivälin jälkeen suunnitelmakartoissa ydinvoima ei ole enää esiintynyt.

1980

Lämpöä kaukaa?

Kaukolämmitys alkoi kiinnostaa: laadittiin uusi, kolmas energiahuoltosuunnitelma, joka samalla ajantasaisti tiedot nykytilanteesta ja kehitysennusteesta.

1983

Maakaasun käytön kartoituksia jatkettiin 1980-luvun alkupuolella. Lopulta maakaasuverkko rakennettiin Pirkanmaalle 1986.

2012–2016

Voimaa tuulesta 2040

Uusiutuvan energian käytölle ja erityisesti tuulivoimalle on asetettu omat valtakunnalliset tavoitteet, jotka näkyvät myös valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa (VAT). Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.

Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tuulivoima-alueita on osoitettu 29, jotka pääosin sijoittuvat pohjoiselle Pirkanmaalle.

“Suunnittelussa on pyritty jo runkokaavojen ajoilta maakunnan energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja vähemmän saastuttavien energialähteiden hyödyntämiseen, vaikkakin kirjatuissa tavoitteissa energian hinta ja toimitusvarmuus ovatkin olleet näkyvimmät tavoitteet.

Käsitteitä ”fossiilinen polttoaine” tai ”uusiutumaton energialähde” ei vielä ollut käytössä seutukaavojen alkuaikoina.”

– suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen