1954

Liiton alueella toteutettiin ensimmäinen malminetsintäkilpailu vuonna 1954. Geologinen tutkimuslaitos tutki näytteet.

Kilpailu sai suurta huomioita, ja liiton aloitteesta useat kunnat asettivat mineraalitoimikunnan. Kivinäytteitä kertyi yli 1800, joista lupaaviksi paljastuneita oli löydetty 19 kunnan alueelta. Hyvin menestyneitä kilpailuja toteutettiin vielä 1974–75 ja 1986.

PERIAATE:

Maankäytössä pyritään maksimoimaan taloudellinen ja sosiaalinen hyöty, mutta mahdollisimman vähän vahingoittamaan luonnon tasapainoa.

1957

Surutonta soranottoa

Luonnonsuojelun ja maisemanhoidon vuonna 1957 julkaistuilla periaatteilla yritettiin hillitä siihen asti hyvin surutonta soranottoa.

Soraralli näillä ”maailman kauneimmilla harjuilla” oli kiihtymään päin yhdyskuntarakenneinvestointien myötä, eikä suojelusta puhuttu. Esimerkiksi pelkästään Tampereen ympäristöstä soraa otettiin miljoona kuutiometriä vuodessa.

Suojelumyönteinen ajattelu 1950-luvun puolivälistä lähtien alkoi kuitenkin vähitellen korostaa maisemanhoitoa ja suojelua, joissakin (esim. Ylöjärven luonnonmuistomerkin) tapauksissa liian myöhään.

1961

Suomen ensimmäinen vesiensuojeluyhdistys perustettiin.

1966

Harjuainestutkimus

Ruutuaineistomenetelmää hyödynnettiin luonnonvarojen osalta ensimmäisen kerran harjuainestutkimuksen yhteydessä.

Siinä laadittiin karttaruuduittainkortisto soraesiintymistä, niiden alasta, ainesmäärästä, laadusta ja omistussuhteista.

1969

Alustava Tampereen seutukaavaalueen vesi- ja jätehuollon sekä vesiensuojelun yleisselvitys. Selvitys sisältää osan Tampereen seutukaavan runkoon liittyvästä teknisestä huollosta.

Suunnitteluohjelma sisälsi nykytilanteen inventoinnin, vesistöjen luokittelun, pohjavesivarojen inventoinnin ja suojelualueiden määrityksen, vedentarve- ja jätevesimääräennusteet, johtamisvaihtoehtojen muodostuksen maankäyttömallien vertailemiseksi, ehdotuksen jatkotoimenpiteiksi sekä jätehuollon yleisselvityksen.

1972

Selvityksessä kartoitettiin maakunnan ”voimavarat” kiviaineksen osalta sekä laadittiin alueellinen kehittämissuunnitelma ja tarvittavat aluevaraukset.

Kyseessä oli välivaihe harjuihin kohdistuvasta seutusuunnittelutyöstä.

1973

Soiden suojelu

Luonnonvarojen käytön mahdollistaminen ja luonnonarvojen suojelu ovat jo pitkään etsineet keskitietä. Seutusuunnittelun ja kaavoituksen luonnonsuojelun periaatteen mukaisesti kumpaakin tulisi vaalia.

Tähän tuli myös valtion tasolta vaatimuksia, joiden johdosta edistettiin maatalousministeriön päätöksen mukaisesti yksityismailla sijaitsevien soiden suojeluhankkeita.

1970-luvun alku

Pohjavedet

1970-luvun alkupuolella tehtiin lukuisia vesihuollon ja vesien suojelun suunnitelmia: mm. selvitys seutukaava-alueen pohjavesivaroista, niiden suojaamistarpeesta, suojaamismahdollisuuksista sekä toimenpidesuosituksista.

Seutukaava-alueen laajat vesienhuoltoselvitykset on tehty yhteistyössä vesihallituksen, Tampereen vesipiirin ja kuntien kanssa.

1990

Pirkanmaan harjuja on tutkittu niin kiviaineksen käytön kuin maisemakuvien säilymisen näkökulmasta jo 1960-luvulta.

Valtakunnalliseen harjututkimukseen liittyvällä selvityksellä haluttiin jatkaa aikaisempia töitä inventoimalla luonnontilaisen harjumaiseman määrä, alueellinen jakautuminen sekä sopivuus suojeluun.

2000-luku

Vesihuollon kehittäminen on edennyt Pirkanmaalla pitkin harppauksin eteenpäin vuodesta 2006, kiitos vuosikymmenten saatossa tehdyn aktiivisen yhteistyön.

Tärkeän perustan kehittämistoimien toteutukselle ovat luoneet maakunnalliset vesihuoltosuunnitelmat, joista viimeisin laadittiin Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla vuonna 2015.

2015

POSKI

Vuonna 1997 osana valtakunnallista tutkimus- ja kehittämishanketta Pirkanmaan liitto oli käynnistämässä alueellisen yleissuunnitelman maa-aineksenottoon soveltumattomista, osittain soveltuvista ja soveltuvista alueista POSKI-hankkeen muodossa.

2001 valmistuneessa projektissa ajatuksia siirrettiin aiemmista hiekka- ja soravarantojen kartoittamisista kalliokiviainesten käyttöön. Tarkastelu ulotettiin myös niin maaperään, pohjaveteen kuin maisema-arvoihin.

Hankkeeseen sisältyi 2014 valmistunut arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus, jossa tarkasteltiin pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista. Hanketta jatkettiin koko maakunnan laajuisena 2012. Pääpaino oli jo kalliokiviaineksessa hyödynnettäväksi kelpaavien maa-ainesmuodostumien niukkenemisen johdosta. Kyseiseen osaan koottiin myös aiemmat POSKI-hankkeen tarkastelut. Tämä viimeisin osa valmistui vuonna 2015 ja toimi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvityksenä.

Vaikka kiviainesten ottoon soveltuvia muodostumia on kartoitettu Pirkanmaalla suunnitelmallisesti jo 50-luvulta saakka, on Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kuitenkin ensimmäinen maakunnallinen kaava-asiakirja, jossa kiviainesten ottamiseen varataan erikseen alueita.