Korkeakoulut
Tavoite:
Vetovoimaiset ja kansainvälisesti houkuttelevat korkeakoulut ovat kiinteä osa innovaatioekosysteemiä. Koulutus ja tutkimus lisäävät maakunnan osaamispääomaa ja ruokkivat uusien innovaatioiden syntyä. Korkeakoulusektori menestyy sirpaleistuvan TKI-rahoituksen hakemisessa.
Tilanne:
- Korkeakoulujen rahoitus on kehittynyt vaihtelevasti. Perusrahoitus kasvoi hienoisesti nyt toista vuotta pidempään jatkuneen laskun jälkeen (+ 0,7 %).
- Lisäksi korkeakoulujen kansainvälinen rahoitus lisääntyi sekä EU-pohjaisten ja vastaavien muiden rahoitusten että yksityisen rahoituksen osalta. EU-rahoituksen ja muun kansainvälisen rahoituksen määrä kasvoi peräti 15,5 % vuonna 2019. Yksityinen rahoitus ulkomailta kasvoi 3,9 %, joskin rahoitusmäärät ovat pysyneet viimeiset neljä vuotta melko vakaina ja kasvu selittynee pääasiassa normaalilla vuosivaihtelulla.
- Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä sen sijaan on kasvanut 10,6 %, nousten korkeimmalle tasolle kuuteen vuoteen. Euromääräisesti merkittävimmät lisäykset tuottivat kotimaisilta yrityksiltä saatu rahoitus (+ 4,4milj. €), ministeriöiden myöntämä tutkimusrahoitus (+ 3milj. €) ja Suomen Akatemian rahoitus (+ 2,7 milj. €). Myös EU:n puiteohjelmarahoituksen määrä kasvoi yli kahdella miljoonalla eurolla ja ulkomaisten rahastojen ja säätiöiden myöntämä rahoitus tuplaantui.
- Kotimaisista korkeakoulujen rahoituslähteistä Business Finlandin ja yksityisen rahoituksen osuudet ovat laskeneet. Pirkanmaan korkeakoulut pärjäävät kuitenkin varsin hyvin Business Finlandin rahoituksen kansallisessa vertailussa , sillä korkeakouluille myönnetystä rahoituksesta 17,4 % on suuntautunut alueelle.
- Sekä ulkomaisten tutkijoiden että kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvanut.
- Keksintöilmoitusten määrä ja tutkimuslähtöisten yritysten perustamismäärä puolestaan ovat tippuneet. Erityisesti tutkimuslähtöisten yritysten määrä vaihtelee paljon vuositasolla. Keksintöilmoitusten määrän putoaminen näyttäisi sen sijaan olevan jo useamman vuoden jatkunut suuntaus.
Tilannekuvaverkoston pohdintaa:
Tutkimuslähtöisten yritysten määrä herättää kysymyksiä. Korkeakouluihin kasautuneen osaamisen toivottaisiin jalostuvan tehokkaammin innovaatioiksi ja liiketoiminnaksi. Pidemmän aikavälin laskua syntyneiden yritysten määrässä selittää osin tilastointitavan muutos. Aiemmin mukaan laskettiin kaikki tutkijoiden perustamat yritykset, nykyään ainoastaan intressiyritykset, joilla on suora kytkös yliopistoon. Vaikka vuoden 2019 yritysmäärä on poikkeuksellisen matala, niin kuluva ja tuleva vuosi näyttävät jälleen hieman paremmilta.
Korkeakouluissa ideoiden kaupallistamishankkeiden määrä on riippuvainen niihin saatavasta rahoituksesta, eikä rahoituksen saaminen vielä takaa kaupallistamista vaan mahdollistaa vasta kaupallistamispotentiaalin tutkimisen. Mitä tämän jälkeen tapahtuu, on myös pohdinnan paikka, sillä kaikille potentiaalisillekaan ideoille ei löydetä alueelta kiinnostunutta hyödyntäjää tai yrityksen perustajaa. Mistä tämä johtuu ja kuinka kiinnostusta ideoiden jalostamiseen voisi lisätä?
Toinen havainto koskee keksintöjen määrän jo pidempään jatkunutta vähenemistä. Moni asiantuntija tunnistaakin tämänhetkisen tilanteen, jossa alueen omille Pelle Pelottomille ei ole tarjolla kunnollista palveluverkostoa. Tällöin ympäristö ei kannusta keksintöjen tekemiseen tai jatkokehittämiseen. Keksintöjen määrän mittarointi on ongelmallista, koska tällä hetkellä ei ole mahdollista seurata jalostuvatko keksinnöt kaupallisiksi tuotteiksi.
Mikä on alueen korkean tieteellisen osaamisen tilanne? Tulisiko myös valmistuvien tohtorien määrää tai yleisemmin tutkintojen määrää tarkastella osana korkeakoulujen toimintaa vahvemmin ja kertoisiko se verkostolle enemmän siitä, mihin strategisia toimia tulisi suunnata? Myös soveltavan osaamisen roolia tulee pohtia, koska juuri soveltava tutkimus on potentiaalista innovaatioiden syntyalustaa.
Rahoituksen hankkimisessa korkeakoulujen osalta ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia. Rahoituskentän pirstaloituminen asettaa kuitenkin haasteita ja korkeakoulujen onkin kyettävä ottamaan yhä merkittävämpää roolia tässä kilpailussa kytkeytymällä vahvemmin sidosryhmien ja yritysten kanssa yhteisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprosesseihin sekä hankkeisiin. Merkittävinä tutkimusorganisaatioina korkeakouluilla on myös mahdollisuuksia kutoa punaista lankaa alueen hajanaisesta rahoituksesta koostuvaan tutkimustoimintaan ja määritellä osaltaan alueen innovaatiotoiminnan suuntia.