TKI - rahoitus

Tavoite:

Pirkanmaa on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan keskittymä. Maakunnan toimijat ovat tunnettuja ja haluttuja kumppaneita kansallisessa ja kansainvälisessä innovaatioyhteistyössä. Pirkanmaalle kohdentuu vähintään sen painoarvon (9 % väestöpaino) ja kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden (4 %/BKT) mukaisesti TKI-rahoitusta. Kehittämisrahoitusta ja muuttuvia instrumentteja hyödynnetään yhteistyössä eri sektoreilla ja näiden välillä.



Tilanne:

  • Pirkanmaan tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2019 olivat yhteensä 737,4 miljoonaa euroa. Kasvua kokonaismenoissa tapahtui 4,7 % (edellinen +6,6 %).    
  • Yrityssektorin TK-menot kasvoivat 5,7 %, samoin korkeakoulusektorin 3,2 %. Julkisen sektorin TK-menot puolestaan kutistuivat 2,4 %.   
  • Business Finlandin rahoitus Pirkanmaan kunnille ja kuntayhtymille kolminkertaistui edellisvuodesta. Sen rahoitusmäärä alueen kunnille ja kuntayhtymille oli 700 000 euroa. Osuus kokonaisrahoituksesta on silti hyvin pieni ja vuosittaiset heilahtelut prosentuaalisesti suuria.  
  • Business Finlandiin tulleiden yritysten rahoitushakemusten määrä on hieman kasvanut edellisvuodesta (+6,1 %), mutta rahoitushakemusten kokonaisarvo pudonnut (-7,6 %). Vuonna 2019 yhteensä 259 pirkanmaalaista yritystä haki rahoitusta Business Finlandilta ja hakemusten arvo oli 55,8 miljoonaa euroa. Rahoitushakemusten keskimääräinen koko on näin ollen pienentynyt. 
  • Pirkanmaan yrityksille myönnettiin 37,5 miljoonaa euroa Business Finlandin rahoitusta, mikä on 67 % koko haetusta rahamäärästä. Kun taas vuonna 2018 myönnettiin 73 % haetusta määrästä.  
  • Kasvuyrityksien riskirahoitus kasvoi vuonna 2019 hurjat 887 %. Nousu selittyy osin riskirahoituksen poikkeuksellisen matalalla määrällä vuonna 2018 ja tilastointikäytännöllä. Riskirahoituksen tilastointi perustuu medialähteisiin, jolloin vuosittaisissa tiedoissa esiintyy vaihtelua.  
  • Korkeakoulujen rahoituksessa EU- ja muun vastaavan kansainvälisen rahoituksen arvo nousi 15,5 %, mutta yksityisen rahoituksen (kotimainen + kv) arvo laski 11,4 %. 

Tulkintoja ja suuntia:

Pirkanmaan TKI-menojen nousu on jatkunut hieman edellisvuotta hitaampana. Kokonaismenot suhteessa alueella syntyvään BKT:hen eivät ennustelaskelman mukaan tule nousemaan vuoden 2019 kohdalla vaan pysyvät samalla 3,7 % tasolla kuin viime vuonna. 

tampere region growth monitor

Kuvio 1. Pirkanmaan T&K-menojen jakauma sektoreittain ja T&K-menot % BKTA:sta. Huomioitavaa on, että vuoden 2018 osalta T&k-menot % BKTA:sta on vasta ennuste. Lähteet: Tilastokeskus, aluetilinpito; Tilastokeskus, tiede, teknologia ja innovaatiotoiminta

Valtion talousarviossa vuonna 2019 TK-rahoituksen määrä nousi 3 %. Kuluvana vuonna koronatilanne on nostanut TK-rahoituksen määrää valtion talousarviossa 58 % vuodesta 2019 kokonaissumman noustessa 3,18 miljardiin euroon. Tämä näkyy erityisesti Business Finlandin osuudessa, joka on kasvanut peräti 242 %:a kokonaismäärän ollessa lähes 1,59 miljardia.  

tampere region growth monitor

Kuvio 2. T&K-rahoituksen muutokset organisaatioittain lajiteltuna valtion talousarviossa vuosina 2019 ja 2020* (*ennakko). Ainoastaan Suomen Akatemian rahoitus näyttäisi kutistuvan kuluvana vuonna, muiden organisaatioiden rahoitusmäärät sen sijaan kasvavat.

Koronatilanteen rahoitusmääriä kasvattava vaikutus ei kuitenkaan välttämättä ole positiivinen ja tilanteeseen liittyy paljon epävarmuuksia. Poikkeuksellisen tilanteen jatkuessa sekä sen jälkeen on tärkeää seurata TKI-rahoituksen kohdentumista ja arvioida rahoitusmäärien riittävyyttä ja vaikuttavuutta.  Esille nousee myös korkeakoulujen potentiaalinen toiminta, jota olisi mahdollista rahoittaa erilaisin instrumentein. Korkeakoulukentällä tarvittaisiin nyt kasvavaa motivaatiota erilaisten rahoitusinstrumenttien käyttöön, sillä omaehtoisella rahoituksen hakemisella on niiden toiminnassa yhä suurempi merkitys.  Erityisesti Business Finlandin myöntämää rahoitusta tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. 

Pirkanmaalla halutaan pitää kiinni aktiivisesti rakennetusta verkostopääomasta, sillä yhteistyön, verkostojen ja ekosysteemien merkitys kasvaa edelleen myös rahoituksessa. Pirkanmaalaista yhdessä tekemisen tapaa kuvataan ainutlaatuiseksi ja juuri siksi tulevaisuudessa suurin vahvuutemme on avoimissa ekosysteemeissä, verkostoissa ja alustoissa. Kun keskinäistä luottamusta, yhdessä tekemisen kulttuuria ja kohtaamisen paikkoja on riittävästi, rakennetaan aidosti uusia suuntia etsivää ja rohkeasti kokeilevaa yhteistyötä. Parhaimmillaan verkostot johtavat kasvuun ja tuottavat muutakin pääomaa kuin euroja.