Tavoite:

Pirkanmaan yritysten kasvun ekosysteemi toimii kitkatta. Uusia startupeja ja kasvuyrityksiä syntyy maakunnassa. Yritykset eivät halua siirtyä muualle alueelta. Yritystoimintaa tukeva aluskasvillisuus on kunnossa, ja maakunnasta löytyy tukea kyvykkäille yrittäjän aluille, yrittäjyyskokeiluille ja -opinnoille sekä rohkeaa riskien mahdollisuuden hyväksyvää rahoituskulttuuria.

Tilanne:

• Kasvuyritysten määrä (+17,3 %) ja liikevaihto (+16,2 %) on noussut kolmatta vuotta peräkkäin, mikä heijastelee talouden laajempaa 2010-luvun loppupuoliskolla tapahtunutta elpymistä ja kertoo myös Pirkanmaalaisten yritysten kasvaneen hyvin.
• Myös elinkeinopoliittinen ilmapiiri on vuonna 2020 edelleen hieman parantunut koko Pirkanmaan tasolla (+2,2 %). Valtakunnallisessa vertailussa Pirkanmaa oli seitsemänneksi paras maakunta yrittäjille. Pirkanmaan keskiarvo oli hieman laskennallisen keskiarvon yläpuolella. Suomen Yrittäjät -järjestön toteuttama kartoitus tehdään joka toinen vuosi jäsenkyselyllä, jossa tarkastellaan yritysten tyytyväisyyttä oman kuntansa ja alueensa yrityspalveluihin. Tämän vuoden kysely toteutettiin keväällä 16.2.-13.5.2020.
• Business Finlandin NIY-rahoituksen määrä on pudonnut -23,5 %, samoin tutkimuslähtöisten yritysten määrä korkeakouluissa on laskenut.
• Y-kampuksen opintopistemäärät ja sparrattujen ideoiden määrät ovat myös vuonna 2019 matalammat kuin aiemmin.
• Kotimaisten patenttihakemusten määrä on pysynyt samalla tasolla kuin aiemmin.

Tilannekuvaverkoston pohdintaa:

Kasvuyritysten määrän nousu kolmatta vuotta peräkkäin on linjassa pidemmän aikavälin kehityksen kanssa ja hyvä signaali siitä, että yrityksillä on ollut vuosikymmenen loppupuolella kasvunäkymiä sekä rohkeutta tehdä rekrytointeja ja laajentaa liiketoimintaansa. Tämän hetkiset tiedot ovat kasvukaudelta 2015-2018, joten vielä ensi vuonna eivät koronan vaikutukset tule näkymään näissä lukemissa. Kasvuyritysten tiedot laahaavat jäljessä ja erityisesti tällaisessa poikkeustilanteessa on oleellista analysoida, mihin näiden yritysten tilanne on kehittynyt ja kehittymässä. Analyysia kasvuyrityksistä on tänä syksynä tehty ja siitä voit lukea lisää täältä:

Klikkaa tästä kasvuyritys -syventymään

Pirkanmaalla on jo aiemmin ollut jonkin asteista huolta siitä, syntyykö alueella riittävästi kasvuhakuisia yrityksiä. Yrittäjyyteen kannustamisen keinoja sekä tukea aloittaville yrityksille on kehitetty korkeakouluissa ja palveluissa. Mittariston indikaattorit ovat kuitenkin vuonna 2019 olleet miinusmerkkisiä. Korkeakouluopiskelijoiden kiinnostus yrittäjyysopintoihin, tutkimuslähtöisten yritysten määrä ja nuorten innovatiivisten yritysten saama Business Finland rahoitusmäärä ovat laskeneet. Tämä ei luo kovin valoisaa kuvaa tulevaisuuden osaajien yrittäjyyshalukkuudesta tai alueemme nuorten yritysten innovatiivisuudesta. Nyt olisikin pyrittävä paikantamaan syyt kääntyneisiin lukuihin ja tehtävä korjausliikkeitä.

Uusien kasvupotentiaalisten yritysalkujen synnylle olennaisena nähdään yrittäjyyskulttuurin luominen korkeakouluissa, yrittäjyyttä ja innovointia tukevien alojen törmäyttäminen sekä dynaamiset verkostot ja ekosysteemit. Usko kolmelle kampukselle laajentuneeseen Y-kampukseen korkeakouluopiskelijoiden motivoijana on kova ja koko ajan tekemistään terävöittävän toiminnan toivotaan tulevien vuosien saatossa kääntävän nyt surulliset luvut nousuun.

Korkeakoulujen yrittäjyyskulttuurin kehittäminen alkaakin jo olla hyvällä mallilla. Myös toiselta asteelta löytyy paljon osaamista yritysyhteistyöstä ja yrittäjyystaitojen kehittämisestä. Seuraava askel voisikin olla kytkeä myös toisen asteen yrittäjyysopintojen ja -toimenpiteiden seuranta osaksi mittaristoa. Tältä pohjalta olisi mahdollista alkaa hahmottaa Pirkanmaalaista yrittäjyyskulttuurin ja -osaamisen syntymisen kokonaisuutta. Toisen asteen ja korkeakoulujen linkittyminen vahvemmin tällä sektorilla olisi tulevaisuuden suunta, jota kohti tähdätä.

Yritysten nettolisäys vuonna 2019 on Pirkanmaalla ollut 1518 uutta yritystä. Yrityksiä syntyy eniten ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalle, rakentamiseen ja tukku- ja vähittäiskauppaan. Tuoreimmalla kasvuyrityslistalla edustetuimmat toimialat ovat nämä samat. Niiden lisäksi teollisuuden yritykset ja informaation ja viestinnän alan yritykset kasvavat hyvin. Informaation ja viestinnän alalle sekä teollisuuteen perustettiin molempiin noin 200 uutta yritystä vuonna 2019. Informaation ja viestinnän alalla yritysten nettolisäys oli noin +100 yritystä ja teollisuudessa noin +80.

Kasvupotentiaalisten yritysten tyypillisillä toimialoilla vuosittainen nettolisäys on selkeästi plussalla ja alueella syntyy yrityksiä vientipotentiaalisille aloille. Pelkkä ala ei kuitenkaan ennusta kasvuhakuisuutta tai tähtäämistä kansainvälisille markkinoille. Analyysin ja pohdinnan paikka onkin varmasti edelleen, kuinka alueella voidaan vaikuttaa kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävien yritysten perustamiseen.