Covid-19 tuonut haasteita ja uudistumisen mahdollisuuksia

Kokosimme julkisen puolen elinvoimakentän kokemuksia koronavuodesta ja näkymiä tulevasta. Klikkaa kirjoittajan nimeä sitaatin yläpuolella, niin saat koko tekstit näkyville.



"Korona on haastanut pirkanmaalaisen tulevaisuuskuvan. Joudumme miettimään monet asiat uudelleen, tulevaisuus ei ehkä olekaan selkeä jatkumo nykyisyydestä. Samalla aukeaa suuri joukko mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia tehdä uusia asioita uudella tavalla, mahdollisuus uudistaa aiempaa tekemistä. Tärkeää on keskittyä näihin mahdollisuuksiin ja ratkoa niitä yhdessä uudistaen, kansainvälistä menestymistä tavoitellen."

Koronakriisin vaikutukset alkoivat näkyä Pirkanmaalla maaliskuussa 2020. Tautitapausten kasvaessa Suomessa alettiin rajoittaa kansalaisten liikkumista ja kokoontumista sekä rajoitettiin esim. ravintoloiden aukioloa ja peruutettiin massatapahtumat.

Nopeimmin tilanteeseen reagoi työttömyys. Maaliskuussa 2020 työttömien määrä kasvoi lähes 17.000:lla. Tähänastinen huippu oli heinäkuussa 2020, kun hieman yli 41.000 henkeä oli Pirkanmaalla vailla työtä. Muutos heinäkuusta 2019 heinäkuuhun 2020 oli 13 041 henkeä ja työttömyyden kasvu-% oli maan toiseksi korkein, 51,2%. Maakunnista vain Uudenmaan yli 60% kasvu oli suurempaa. Koko maan työttömyyden kasvun keskiarvo oli 44.1%. Työttömyysaste kasvoi Pirkanmaalla neljänneksi eniten (5,7 %-yksikköä) Suomen maakunnista. Vain Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Lapissa työttömyysaste kasvoi enemmän. Heinäkuussa 2020 Pirkanmaan työttömyysaste oli 15,7%

Elokuussa 2020 tilanne on hieman parantunut työttömyyden osalta. Pirkanmaan työttömyysaste oli edelleen maan keskiarvon yläpuolella, ollen 13%. Huomattava on, että vaikka Uudenmaan työttömyyden kasvu on ollut voimakasta, elokuussa 2020 Tampereen työttömyysaste (15,7%) oli korkeampi kuin mm. yhdenkään Uudenmaan kunnan.

Kunnat ja sairaanhoitopiiri ottivat vastaan koronan terveys- ja sosiaaliset vaikutukset. Pirkanmaalla varauduttiin mittaviin toimiin sairastuneiden hoitamiseksi. Onneksi hoitokapasiteettia ei tarvittu läheskään pahimpien ennusteiden mukaisesti. Terveydenhoito joutui kuitenkin varautumaan kriisin hoitoon. Monet muut vaikutukset, kuten koulujen sulkemiset, aiheuttivat kunnallishallintoon merkittäviä kustannusten nousuja. Kuntien ja sairaanhoitopiirin taloudellinen asema on heikentynyt merkittävästi.

Talouden toimialoista matkailu ja elämysteollisuus on yksi eniten kärsineistä Pirkanmaalla. Toimiala on varsin fragmentoitunut ja tuotantoketjut muodostuvat paljolti yksinyrittäjistä ja pk- yrityksistä. Tampereella aluetaloudelliset tappiot koko elämystalouden ketjussa ovat kuluvan vuoden aikana arviolta ainakin 250 miljoonaa euroa aiempien vuosien aluetaloudellisten vaikutusten ollessa elämystalouden sektorilla noin 650 miljoonaa euroa. Tampereen ja Pirkanmaan matkailun ennustetaankin vähenevän vuoden 2020 aikana 37 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Syksyllä 2020 tehtyjen yrityskyselyjen mukaan näkymät seuraavaan vuoteen ovat epätavallisen sumuiset. Yritysten tilauskannoissa on suuri epävarmuuksia etenkin valmistavassa teollisuudessa. Onkin pelättävissä, että teollisuuden osalta pahimmat koronavaikutukset ovat vasta edessä lähikuukausina. Pirkanmaa ja sen laaja verkosto ei säästyne lomautuksilta ja irtisanomisilta. Pirkanmaan Yrittäjien kyselyn mukaan suhdanneodotukset pk-yritysten keskuudessa ovat myös pääosin negatiiviset niin liikevaihdon kuin työllistämisen kehityksen suhteen.

Korona on haastanut pirkanmaalaisen tulevaisuuskuvan. Joudumme miettimään monet asiat uudelleen, tulevaisuus ei ehkä olekaan selkeä jatkumo nykyisyydestä. Samalla aukeaa suuri joukko mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia tehdä uusia asioita uudella tavalla, mahdollisuus uudistaa aiempaa tekemistä. Tärkeää on keskittyä näihin mahdollisuuksiin ja ratkoa niitä yhdessä uudistaen, kansainvälistä menestymistä tavoitellen.


"Uusiokäyttö ja kierrättäminen sekä ekologisuus ovat päivän sanat. Lähitulevaisuudessa kierrätysosaamisen kaupallistaminen olisi yksi hyödyllinen sekä taloudellisesti kannattava vientituote. Pirkanmaalaiset yritykset ovat vahvoja erityisesti bioenergiaa, puhtaita prosesseja ja energiatehokkuutta koskevissa ratkaisuissa."

  • Työttömien ja lomautettujen määrä kasvoi keväällä 2020 pahimmillaan lähes kaksikertaiseksi covid-19 epidemian takia.

  • Avoimien työpaikkojen määrä on edelleen lähes vuosien 2018 ja 2019 tasolla.

  • Aloittaneita yrityksiä ensimmäisen neljänneksen aikana vuonna 2020 oli yli 1 000 kpl.

  • Konkurssien määrä tammi-kesäkuun välillä oli kuten vuotta aiemmin.

  • Velka-aste säilyi entisellään.


Taloudessa suurin muuttuja on ollut työllisyysaste sekä yritysten liikevaihto ja tuloksen kehityssuunta. Yleinen muutos vuodesta 2019 on lievästi laskeva, eli talous on hidastunut jonkin verran ja työttömien määrä vastaavasti kasvanut. Vuoden 2020 aikana yritysten rekrytointihalukkuus on hiipunut osittain.

Toimialojen sisällä kuin myös toimialojen välillä on merkittäviä eroja tällä hetkellä olevan covid-19 kriisin aikana kuten normaalissakin taloustilanteessa olisi. Pirkanmaan vientiin suuntautuneita yrityksiä on arviolta 1 500 kpl ja näiden viennin osuus 7 miljardia euroa.

Vahvoja toimialoja vientisektorilla ovat metsäteollisuus, muovi- ja kumi sekä kemikaalien valmistus. Konepaja- ja metallituoteteollisuudessa tilanne onkin hieman toisenlainen. Uusien osaamisalueiden yritysten tilanne näyttää hyvältä tilanteesta huolimatta. Näiden yritysten vientikysyntä on jopa kasvanut sekä kotimaan markkinat ovat olleet kiinnostuneita niin investointiosaamisen kuin kuluttajaosaamisen suhteen. Teollisuuden osalta mm. sahateollisuus on odotuksissaan selviämässä tilanteesta melko hyvin, samoin kemiallinen metsäteollisuus. Konepajojen osaaminen korostuu investointihyödykkeiden osalta, joten nousu tapahtuu muiden toimialojen toiminnallisuuden kautta.

Rakentaminen jatkuu kasvukeskuksissa, myös korjausvelkaa pienennetään vanhan rakennuskannan osalta. Asuntomarkkinat toimivat hyvin. Tiettyjen lukujen perusteella suurta pudotusta ei myöskään ole näköpiirissä.

Suurimmat haasteet Pirkanmaalla ovat investointihalukkuuden vähyys, työikäisen väestön muuttaminen kasvukeskuksiin ja osaavan työvoiman saatavuus. Myös työttömien tilanne on huolestuttava, koska jokaisen suuremman taantuman jälkeen osa työttömistä myös jää työttömiksi. PK-sektorilla uskallus palkata lisää työvoimaa on normaalioloissakin haaste.

Näin ollen koulutukselle asetetaan jatkossa entistä suurempia paineita, sillä oppiminen on tärkeää työmarkkinoille pääsemiseksi ja palaamiseksi. Samalla henkilöstön osaamista yrityksissä on kyettävä kehittämään.

Uusiokäyttö ja kierrättäminen sekä ekologisuus ovat päivän sanat. Lähitulevaisuudessa kierrätysosaamisen kaupallistaminen olisi yksi hyödyllinen sekä taloudellisesti kannattava vientituote. Pirkanmaalaiset yritykset ovat vahvoja erityisesti bioenergiaa, puhtaita prosesseja ja energiatehokkuutta koskevissa ratkaisuissa.

Yliopistojen osallistumista uuden toiminnan luomiseen olisi nyt syytä vahvistaa sekä vaatia tätä osa-alueen toimeenpanoa. Mahdollisuuksia digitalisaation, ilmastoinnovaatioiden sekä uusiutuvien ja kierrätettävien tuotteiden sekä kehittyneiden palvelukonseptien luomiseen olisi nyt oikea aika. Osaaminen on vahvaa ja tarpeita syntyy jatkuvasti em. osa-alueille. Tarpeen täyttäjiä olisi siis luotava nopeasti.

Tavoitteena ongelmakentän helpottamiseksi on auttaa yrityksiä tehostamalla yhteistyötä, omaehtoisella kontaktin otolla, edesauttamalla yhteistyöverkkojen syntymistä yritysten ja muiden orgaanien välillä sekä keräämällä tietopohjaa yritysten tilanteesta. Kun tiedämme, millaisten esteiden ylittämistä yrityksien jatko vaatii, voimme auttaa asian ratkaisemiseksi niillä keinoilla, joita on mahdollista julkisella sektorilla antaa yritysten käyttöön.


"Business Tampereen asiakkaissa korostuvat teknologialähtöiset startup- ja kasvuyritykset sekä teollisuus, joiden osalta tilanne ei ole vielä ollut niin kriittinen. Kuitenkin yksilöllisiä eroja on saman toimialankin sisällä toimivien yritysten välillä ja erityisesti teollisuuden osalta tilannetta seurataan tarkasti. Toisaalta viimeaikainen kehitys on vauhdittanut mm. audiovisaalisen alan ja digitaalisten palvelujen kasvua."

Korona-kriisi tehosti yrityspalveluverkoston yhteistyötä

Covid 19 -pandemia aiheutti keväällä 2020 monelle yritykselle akuutin talouskriisin. Nopeasti kärjistynyt tilanne haastoi myös yrityspalvelutoimijat. Tilanteeseen vastattiin organisoimalla pikavauhtia yrityksiä tukevia palveluja. Palveluverkoston yhteistyö toimi hyvin ja tiiviisti. Pirkanmaalla toteutettiin laajassa yhteistyössä päivystävä neuvontapuhelin yrityksille. Yhteistyössä tehtiin myös tukialusta.fi palvelukokonaisuus, jonka kautta yksinyrittäjän avustus haettiin Pirkanmaalla. Puhelinneuvosta sai sekä yleistä tukea, että tukea yritystukien hakemiseen. Puhelimen päivystyksestä vastasi Tampereen kaupunki sekä Ensimetri, muut toimijat vastaanottivat liidejä näiltä toimijoilta. Puhelintuen ja tukialustan organisoimiseen saatiin tukea Pirkanmaan liitolta.

Lukuisia tuki-instrumentteja

Kevään aikana yritysten eteen juoksutettiin uusia rahoitusinstrumentteja hengästyttävällä tahdilla; yksinyrittäjän tuki, kehittämisavustukset sekä ELY-keskukselta että Business Finlandilta, toiminnan rajoittamisen tuki ravintolayrittäjille joukkomaksatuksena ja hakemuksesta, uudelleen työllistämisen tuki ravintolayrittäjille, maatalouden sivuelinkeinojen ja maaseutuyritysten tuet, kalatalouden tuet, alennettu kehittämisavustusten hinnoittelu, Finnveran erityisjärjestelyt sekä kustannustuki. Tiedon tarve eri tukimuodoista oli valtava. Tiedontarpeeseen vastattiin organisoimalla webinaareja, joissa kerrottiin aina kullakin hetkellä ajankohtaisesta tuesta. 

Webinaarit keräsivät 1700 osallistujaa ja webinaarien tallenteita on katsottu lähes 6000 kertaa. Business Tampereen järjestämien webinaarien yhteistyökumppanien joukko oli laaja. Mukana olivat mm. Aito Säästöpankki, Business Finland, Butterfly Ventures, Danske Bank, FiBan, Fimentum Oy, Finnvera, Inventure, KEHA-keskus, Maki.vc, Nordea, Osuuspankki, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan TE-keskus, Pirkanmaan Yrittäjät, PwC Suomi, Superhero Capital, Tampereen kaupunki, Tampereen kauppakamari, Teollisuussijoitus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Valtiokonttori.

Yritysten kriisiajan palveluja koottiin tehostetusti yhteen

Kriisitilanteeseen liittyvää tiedotusta tehostettiin kaikilla kanavilla ja myös Business Tampereen sivuille koottiin yhteenveto tarjolla olevista tukimuodoista ja palveluista.

Business Tampere tarjosi keväällä kriisitukipalvelua sekä kriisirahoitusneuvontaa erityisesti startup- ja kasvuyritysten tarpeisiin. Business Tampere myös kokosi yhteen sellaisten palveluntarjoajien tietoja, jotka tarjosivat yrityksille palveluitaan pro bono eli ilman korvausta tai merkittävästi alennetuin hinnoin.

Koronan negatiiviset vaikutukset näkyvät ainakin palvelualoilla, tapahtuma- ja elämystaloudessa, ravintola-alalla, matkailussa ja liikenteessä. Business Tampereen asiakkaissa korostuvat teknologialähtöiset startup- ja kasvuyritykset sekä teollisuus, joiden osalta tilanne ei ole vielä ollut niin kriittinen. Kuitenkin yksilöllisiä eroja on saman toimialankin sisällä toimivien yritysten välillä ja erityisesti teollisuuden osalta tilannetta seurataan tarkasti. Toisaalta viimeaikainen kehitys on vauhdittanut mm. audiovisaalisen alan ja digitaalisten palvelujen kasvua. Kaiken kaikkiaan yli 5000 yritystä sai erimuotoista rahoitustukea Pirkanmaalla, määrällisesti noin 130 M€. Neuvottuja ja muuten autettuja yrityksiä on näiden lisäksi satoja.

Kesän aikana kriisituentarpeen määrä väheni merkittävästi ja erilliset tukipalvelut purettiin lokakuun 2020 loppuun mennessä. Elämme kuitenkin edelleen Covid 19 -pandemian aikaa ja uusia yritysten tukimuotoja ja ns. korona-exit toimenpiteitä suunnitellaan parhaillaan. Uhkakuvana on, että pitkittynyt kriisi ajaa yhä useampia yrityksiä ahtaalle ja uudenlaisten palvelujen tarve kasvaa ensi vuotta kohti siirryttäessä. Pohdittavia näkökulmia yritysten toimintaan liittyen ovat ainakin alihankintaverkostojen murros, matkustusrajoitusten vaarantama huolto- ja asennustoiminta, digitaalisen kaupanteon lisääntyminen, matkustusrajoitukset sekä osaavan työvoiman saatavuus ja mahdolliset kohtaanto-ongelmat esimerkiksi teollisuudessa.


"Neuvonnan kannalta näytti siltä, että Koronasta selviytymiseksi kehitetty rahoitusvälineet saavuttivat yrityksiä, joita ei aikaisemmin ollut päässyt rahoituksen piiriin. Näytti siltä, että piilevää kehittämispotentiaalia on varsin paljon. Kysymykseksi jatkossa nousee, vastaako pirkanmaalainen innovaatiojärjestelmä yritysten tarpeisiin?"

Yrittäjien näkemyksiä korona-ajasta

Pirkanmaan Yrittäjien tärkein rooli korona-aikaan on ollut yrittäjien tukeminen. Sen ytimessä oli koronaneuvontapuhelin, joka tarjosi apua ja neuvontaa kaikille yrittäjille – ei siis vain järjestömme jäsenille. Tarve palvelulle oli aivan ilmeinen. Maaliskuun jälkeen puheluita Pirkanmaan Yrittäjille tuli tuhansia. Etenkin epidemian alkuvaiheessa yrittäjillä oli omasta tilanteestaan suuri hätä. Osalla liiketoiminta oli loppunut kokonaan ja toisilla taas merkittävä osa siitä tauolla viranomaisten rajoitusten vuoksi.

Neuvonnan yhteydessä toteutimme yrittäjille kyselyitä siitä, miten epidemia oli vaikuttanut heidän yritystoimintaansa. Puolet yrityksistä haki tukea tai lainaa joko yrityksen tai oman toimeentulonsa turvaamiseksi. Eniten tukea haettiin Business Finlandilta, noin 20 prosenttia yrityksistä. Lisäksi 15 prosenttia haki tukea ELY-keskuksesta ja yksinyrittäjätukea haki omalta kunnaltaan 11 prosenttia. Lähes kolmanneksella yrityksistä liiketoiminta oli pysähdyksissä, neljännes panosti työn uudelleenorganisointiin ja neljännes kehitti uusia tuotteita tai palveluita. Muita tärkeitä panostamisen kohteita olivat asiakkaiden turvallisuutta parantavat toimet tai verkkokauppojen kehittäminen.

Uskomme kysyntää riittävän jatkossa etenkin liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Tämä nousi selkeästi esiin käytännön neuvontatyössä sekä kyselyissä. Myös Yrittäjien ja Kummien yhteinen Tukipalvelu vaikeuksissa oleville yrityksille on varmasti merkittävä apu myös epidemian siirtyessä seuraaviin vaiheisiinsa. Erityisesti talvi tulee kaikkien ennusteiden mukaan olemaan talouden kannalta iso haaste, sillä vientiteollisuus talouden veturina on nyt korona rajoitusten ja kysyntälaman vuoksi vaikeuksissa. Tämä heijastunee valitettavasti myös alihankintasektoriin, joka koostuu pääosin pk-yrityksistä.

Viimeisimmän pk-barometrin mukaan vain noin 18 prosentilla pirkanmaalaisista yrityksistä oli maksuvaikeuksia. Samaa viestiä kertoo Suomen Asiakastiedon julkistama data, jonka mukaan maksuviiveiden määrä kasvoi alkuvuonna 20 prosenttia. Konkurssien määrä ei ole kasvanut korkeaksi koko alkuvuonna, sillä konkurssilakiin tehtiin muutoksia, joilla rajoitettiin Koronan vuoksi syntyneiden maksurästien perusteella mahdollisuutta hakea yritystä konkurssiin. Iso huolenaihe kuitenkin on, mitä määräaikaiseksi tarkoitetun lain voimassaolon päättyminen tarkoittaa.

Vain noin 17 prosenttia yrityksistä oli tyytymättömiä tarjolla oleviin rahoitusvälineisiin. Neuvonnan kannalta näytti siltä, että Koronasta selviytymiseksi kehitetty rahoitusvälineet saavuttivat yrityksiä, joita ei aikaisemmin ollut päässyt rahoituksen piiriin. Näytti siltä, että piilevää kehittämispotentiaalia on varsin paljon. Kysymykseksi jatkossa nousee, että vastaako pirkanmaalainen innovaatiojärjestelmä yritysten tarpeisiin?

Jatkossa Suomessa pitäisi saada aikaan elvytystoimenpiteiden rinnalla myös julkisen sektorin rakenneuudistuksia, joilla tähdätään väestön ikääntymisen ja julkisen velan kasvun aiheuttamiin ongelmiin. Tarve niiden toteuttamiseen olisi ollut jo aiemminkin, mutta mieluiten toimenpiteet pitäisi saada alkuun viimeistään nyt. Sote-uudistus, monituottajamalli julkisissa palveluissa ja kaikki toimet velkaantumisen kasvun rajoittamiseksi ovat nyt akuutteja asioita.

Alueellisesti pk-sektoria työllistäjänä pitäisi tukea, jotta osaavaa työvoimaa olisi saatavilla. Julkiset hankinnat elinkeinopolitiikan välineenä ovat avainasemassa. Samoin tulevalla rakennerahastokaudella keskittyminen nykyisiä resursseja säilyttävien hankkeiden sijaan isoihin maakunnan kilpailukykyä vahvistaviin toimenpiteisiin. Investointien liikkeelle saamiseksi Pirkanmaa tarvitsee investointitukia, isoihin liikenteen infrahankkeisiin pitäisi nyt panostaa ja nyt viimeistään pitäisi tehdä mittava työmarkkinauudistus.

Pirkanmaan innovaatiojärjestelmän kuva on sekava, yrittäjien on vaikea löytää sieltä palveluita ja sitä kehitetään rakenteiden ja olemassa olevien resurssien kautta. Korona on osoittanut sen. Nyt olisi aika korjata tämä epäkohta.