Tampere-Pirkkalan lentoasema kansainvälisen saavutettavuuden etulinjassa

Kirjoittaja: Marja Aalto (Erityisasiantuntija, lentoliikenne, Visit Tampere)

Alueellista lentoliikenteen saavutettavuustyötä on tehty Tampereen seudulla vuosikymmenien ajan. Vuodesta 2015 alkaen sitä on tehty koordinoidusti Business Tampereen (Tredea) toimesta.

Business Tampereen toimesta aloitetun alueellisen lentoliikenteen kehitystyön ensimmäisinä tavoitteina oli pysäyttää matkustajamäärien lasku vuoden 2017 aikana, ylläpitää ja kehittää olemassa olevia lentoyhteyksiä, sekä neuvotella uusia yhteyksiä tuleville vuosille.

Ensimmäiset keskustelut syksyllä 2015 käytiin Ryanairin kanssa heidän lopetuspäätöksestään, sekä uuden reittiyhteyden neuvottelut latvialaisen AirBalticin kanssa aloitettiin. Molempien kanssa päästiin lopulta positiiviseen lopputulokseen. Ryanair veti pois päätöksensä vetäytymisestään Tampere-Pirkkalasta ja teki paluun kesäkaudelle yhteyksillään Budapestiin ja Bremeniin. AirBalticin kanssa keskustelut reittiyhteydestä Riikaan jatkuivat ja päätyivät tulokseen reitin avaamisesta kesäkaudelle 2017. Matkustajaliikenteen lasku saatiin taitettua jo vuoden 2016 päättyessä.

Ryanairin valtakauden jälkeen

Ryanair on maailman suurin halpalentoyhtiö, joka generoi matkustusta kaikkialle, johon se siipensä laskee. Näin myös Tampereella – nekin matkustivat, jotka eivät välttämättä muuten matkustaisi. Ryanairin strategia pohjaa korkeaan volyymiin ja täyttöasteeseen, lentolipun hinnan ollessa halpa tai vielä halvempi. Ryanair hallitsi Tampereen taivasta yli kymmenen vuoden ajan ja heidän tehdessään omista strategisista syistään päätöksen Suomen liikenteen supistamisesta, näkyi se tietysti dramaattisena tipahduksena Tampere-Pirkkalan matkustajaluvuissa.

Tässä yhteydessä oli helppo unohtaa se tosiseikka, että reittiliikenne Helsingin ja Tukholman kauttakulkuasemien, sekä myöhemmin Riian kautta, on kuitenkin elinkeinoelämää ja alueen saavutettavuutta ylläpitävää perusliikennettä. Se on selkäydinkanava, joka tosiasiassa pitää Pirkanmaan kiinni kansainvälisissä yhteisöissä. Tämän liikenteen säilyttäminen on Pirkanmaan kansainvälisen saavutettavuuden elinehto ja toiminnan moottori.

Kun liikennettä ja sen kehitystä tarkastellaan, on Ryanair tärkeä osa kokonaisuutta ja volyymin rakentava elementti, mutta leipä alueen pöytään tulee perusreiteistä. Helsingin, Tukholman ja Riian yhteyksien kautta oli vuoden 2019 lopussa mahdollista päästä yli 300 kohteeseen vain yhden lentovaihdon kautta. Tampere-Pirkkalan tilanne alueellisena lentoasemana Suomessa on ainutlaatuinen. Kukaan ei Tampereelta matkusta lentäen Helsinkiin, vaan Helsingin kautta matkataan kauemmaksi maailmalle. Tampere-Pirkkala on Suomen kansainvälisin lentoasema matkustusprofiilinsa perusteella – muutama prosentti matkustajista liittyy jatkolennoille Suomen pohjoisille lentoasemille, mutta lähes 96 % kaikista Tampere-Pirkkalasta lentokoneeseen nousevista matkustaa jonnekin päin maailmaa. Tampere on aina ollut vahvasti kansainvälinen ja kansainvälistyvä kaupunki.

Kehityssuunta oli positiivinen liikenteen tasaisesti lisääntyessä vuoden 2017 aikana, eikä lentoasemalle Finavian teettämä suuri, 17 miljoonan euron remontti, hidastanut juurikaan lentojen kasvusuuntaa vuonna 2018. Korjaustyöt toki aiheuttivat kesäkauden sesonkiaikaan notkahduksen, kun kesän liikenne katkesi lähes 2 kk ajaksi. Finavian lentoasemalle tekemä investointi lisäsi lentoaseman kapasiteettia ja mahdollisti kentän käytön esimerkiksi Finnairin Aasian saapuvien lentojen varalaskukenttänä tilanteessa, jolloin Helsinki-Vantaalle ei ole mahdollista laskeutua.

Matalasuhdanne 2018 vaikutukset

Lentoliikenne on toimiala, joka heijastaa maailman taloudellisia suhdanteita ja reagoi niihin voimakkaasti. Näin tapahtui myös vuoden 2018, kun globaali taloustilanne heikkeni ja lentoliikenne ajautui matalasuhdanteeseen loppuvuodesta 2018.

Heinäkuun -18 ja maaliskuu -20 välillä on Euroopan markkinalla konkurssiin menneitä yhtiöitä yli 20. Näiden joukossa on useita yhtiöitä, joiden markkinalta poistuminen vaikutti suoraan Suomen markkinaan vaikeuttaen kapasiteetin saatavuutta sekä nostaen lentojen hinnat korkealle. Vuoden 2019 aikana ei myöskään lennetty lomalennoista yhtään lyhyttä lisäsarjaa, eikä uusia toimijoita saatu kapasiteetin puutteesta sekä hintojen nousun seurauksena. Tampere-Pirkkalaan ainoaksi lomalento-operaattoriksi jäi TUI Finland. Lisäksi toimintansa lopettaneissa oli mukana muutama neuvottelukumppani, joiden kanssa oli edetty hyvään vaiheeseen neuvotteluissa suorien Euroopan lentojen aloituksesta tulevina kausina.

Reittiliikenteessä vuosi 2018 oli vahva Tampere-Pirkkalan osalta, mutta matalasuhdanne näkyy koko markkinalla lentoyhtiöiden täydellisenä vetäytymisenä omalle kotimarkkinalleen vuoden 2019 kesäkauden alkaessa. Reittilentoyhtiöt eivät laajentaneet tai avanneet uusia reittejä ”pidemmän matkan” haastaviin kohteisiin tai kaupallisesti rajallisille markkinoille. Halpalentoyhtiöt suuntasivat uudet reitinavauksensa ns. uuden kasvun markkinoille painottaen Itä-Euroopan kohteita. Tampere-Pirkkala jäi globaalin taloustilanteen aiheuttaman lamaannuksen jälkeen kriittisellä kasvun hetkellä perusreittiliikenteen varaan ja lisälentojen puute näkyy matkustajamäärien vähennyksenä edellisvuoteen verrattaessa. Erityisesti loppuvuodesta loka-joulukuu-19 oli tilanne, jossa tarjolla ollut istuinpaikkakapasiteetti ei riittänyt kattamaan edes vuotta aiemmin kuljetettujen matkustajien määrää.

Vielä loppuvuodesta 2019 oli ennustettavissa matalasuhdanteen seurauksena vuoden 2020 aikana toimialalla tapahtuva uusjako, jonka seurauksena alan uusi kasvu olisi toteutunut 2021 jälkeisenä aikana. Tämä osin olisi ollut seurausta myös siitä, että vuoden -21 aikana ja sen jälkeen hyvässä tuloskunnossa olevat lentoyhtiöt olisivat vastaanottaneet aiempina vuosina tilaamansa lentokoneet ja kapasiteettiongelma olisi hellittänyt, sekä mahdollistanut reittiverkoston laajentamisen jälleen myös yhtiöiden kannalta sekundaarisista kohteista.

Rahoituskauden vaihtuminen

Ensimmäinen rahoituskausi 2016–2019 oli päättynyt vuoden 2019 lopussa ja kehitystyötä uudelleen organisoitiin tulevaisuuteen sopivammaksi saavutettavuuden kehitysohjelmaksi. Vuoden 2019 aikana työn painopisteitä siirrettiin enemmän olemassa olevien reittien ylläpitämiseen, sekä niiden edelleen kehittämiseen ja työssä keskityttiin enemmän lentoyhtiöiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja myynnin kasvuun. Uusista lentoyhteyksistä jatkettiin neuvotteluja.

Markkinointiviestinnän kohdentamisessa onnistuttiin kaikkien reittiyhtiöiden osalta. Lisäksi matkaketjumallit mm. Airport Shuttle -kokeilut osoittautuivat tärkeäksi osaksi alueellista tehtävää työtä ja kehitystä kohti lentoyhteyksien, että matkustajamäärien kasvattamista.

Vuonna 2019 lentoliikenteen kehitysohjelma sai tunnustusta tehdylle työlle saadessaan toisen sijan Routes Marketing Awards:in Hannoverissa pidetyssä Routes Europe – reittikehitystapahtumassa. Palkinto oli merkittävä tunnustus eurooppalaisilta lentoyhtiöiltä alueella tehdyn kehitystyön sekä markkinoinnin merkityksestä ja tuloksista. Kehityssuunta näytti positiiviselta erityisesti kesän 2020 ja 2021 osalta.

COVID-19

Toisin kävi. Maaliskuussa 2020 maailma sulkeutui käytännössä silmän räpäyksessä ja Tampereenkin osalta matkustajaliikenne pysähtyi maaliskuun puolivälissä yhdessä yössä kokonaan. Alkuvaiheessa vielä kuviteltiin tilanteen olevan hetkellinen ja kestävän ehkä puoli vuotta - lentoyhtiöiden kanssa keskusteltiin kesän 2021 reittiavauksista epävarmassa maailman tilanteessa ja erityisesti päämarkkinoiden Saksan ja Ruotsin COVID-tilannetta seurattiin tarkoin.

Pandemian aikana yhteydet lentoyhtiökumppaneihin säilytettiin läheisinä, sekä liikenteen mahdollisimman nopean palauttamisen mahdollistamiseksi, että tulevaisuudessa uusien yhteyksien avaamiseksi. Alan toimijoille oli selvää, että tilanne ei jatku ikuisesti ja Tampereen sekä Pirkanmaan osalta oli erittäin tärkeää säilyttää yhteys, sekä pysyä lentoyhtiöiden mielessä ja muistissa, jotta tulevaisuuden kehitystyö pystyy jatkumaan katkeamatta riippumatta siitä kauanko pandemia koneita maassa pitäisi.

Pandemian jatkuessa selkeytyi myös näkemys Suomen markkinatilanteesta, sekä siitä ettei Suomi pysty palautumaan samassa tahdissa liikenteen osalta kuin muu Eurooppa. Markkinan uusjakoon liittyvä ennustus täten tuli toteen, mutta eri syistä ja laajuudella kuin vuoden 2019 lopussa oli nähtävissä.

Loppujen lopuksi Tampere-Pirkkalan lentoasema oli säännöllisen matkustajaliikenteen osalta suljettuna lähes 18 kuukautta, lukuun ottamatta yksittäisiä tilauslentoja mm. erinäisiin kansainvälisiin urheilutapahtumiin. Lentoasema säilytti asemansa Suomen toiseksi vilkkaimpana lentoasemana lento-operaatioiden määrässä mitattuna. Kenttä myös pysyi avoinna 365/24/7 koko pandemian ajan.

Lokakuussa 2021 matkustajaliikenne palasi Tampereen ohjelmaan. Liikenteestä ensimmäisenä palautui AirBalticin suora lentoyhteys Riikaan ja seuraavaksi Ryanair aloitti suoralla reittilennolla Lontoon Stanstedtiin. TUI-Lomalennot Kanarian saarille Gran Canarian ja Teneriffan kohteisiin lähtivät myös jälleen liikkeelle talvikaudelle 2021.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman kansallinen merkitys sekä huoltovarmuuden, että muun toiminnan ja lentoliikenteen osalta on tullut pandemian myötä entistä selkeämmin esiin. Kotikenttämme on säilyttänyt toimintakykynsä kansainvälisessä kriisitilanteessa erinomaisesti. Näkymät matkustajaliikenteen palautumisen osalta ovat kirkkaat. Kotikenttäetu on Pirkanmaan kansainvälisen saavutettavuuden etu ja sen edellytys.