Tavoite: Maailman kestävimmän maan kestävin maakunta

Kirjoittaja: Lisbet Frey Projektiasiantuntija (TetRRIS-, Pirkanmaan ekologinen transitio- ja Circwaste -hankkeet) Pirkanmaan liitto

Vuonna 2021 YK julisti Suomen maailman kestävimmäksi maaksi kestävän kehityksen tavoitteiden osalta. (katso lisää englanniksi täältä: https://dashboards.sdgindex.org/rankings) Saavutus on hieno ja voimme olla siihen tyytyväisiä. Huolta maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudesta ei pidä silti unohtaa. Kestävyysmurrosta tulee edistää yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Emme ehkä ole kaikki samassa veneessä, mutta vastassamme on sama myrsky.

Kestävyysajattelun edistäminen Pirkanmaalla– Elinvoiman uudelleenmäärittely donitsimallin pohjalta

Kestävyysajattelun edistäminen on noussut viime vuosina yhä tärkeämmäksi yhteiskunnan kaikilla tasoilla, myös alueellisesti. Ympäristön ja ihmisten hyvinvointia tuleekin ajatella globaalisti, ja tehdä pienempiä merkityksellisiä toimia paikallisesti. Pirkanmaalla on tunnistettu ihmisten (sosiaalinen) ja ympäristön (ekologinen) hyvinvoinnin tasapainon löytäminen yhdeksi tärkeäksi kehitysteemaksi. Pirkanmaan ekologinen transitio- hankkeessa teemaa on lähestytty englantilaisen taloustieteilijä Kate Rayworthin kehittämän donitsitalousmallin kautta. Malli pohjautuu ajatukseen, jossa ihmisten hyvinvointia (sisäkehä) mitataan suhteessa planetaarisiin rajoihin (ulkokehä), eli maapallon kantokykyyn. Donitsi määrittää turvallisen kestävyyden tason, jossa niin ihmiset kuin ympäristökin voivat hyvin ja tulevaisuutta rakennetaan kestävästi. Suomessa donitsitalousmalliin perustuvaa ajattelua edistetään mm. Suomen donitsitaloushankkeessa, josta voit lukea lisää täältä: donitsitalous.fi

Rayworthin donitsimalliajatteluun kuuluu monia työkaluja ja metodeja. Työkaluja voi käyttää apuna esimerkiksi aluekehityksen, toiminnan, hankkeiden ja politiikan vaikutusten arvioinnissa, ennakoinnissa ja kartoituksessa. Malli auttaa nostamaan kestävyysajattelua ja -näkökohtia alueellisen kehityskeskustelun ytimeen. Pirkanmaan ekologinen transitio- hanke on tuonut uusia syötteitä alueen kestävyyskeskusteluun.

Pääset lukemaan lisää hankkeesta täältä: https://www.pirkanmaa.fi/pirkanmaan-ekologinen-transitio-elinvoima-maaritellaan-uudelleen/
Hankkeen pohjalta kirjoitetun Pirkanmaan tulevaisuustarina- julkaisun pääset lukemaan täältä: https://projects.tuni.fi/uploads/2021/08/c39cfaab-murrosagenda-web.pdf

Pirkanmaan elinvoimamittaristo: työkalu aluekehittämisen tueksi

Osana Pirkanmaan ekologinen transitio- hanketta alueen kestävyyden nykytilasta on alettu rakentamaan kokonaiskestävyyttä mittaavaa elinvoimamittaristoa. Mittariston on tarkoitus havainnollistaa tietoperustaisesti Pirkanmaan kestävyyden nykytilaa suhteessa kansalliseen tasoon ja muihin alueisiin. Mittariston on tarkoitus täten tarjota tietoa siitä, miten pärjäämme vertaistemme keskuudessa. Missä sosiaalista ja ekologista kestävyyttä mittaavissa teemoissa olemme selkeästi kansallista tasoa edellä ja toisaalta missä teemoissa menestymme vertaisiamme huonommin. Ajattelun keskiössä onkin ajatus: todellista vahvuutta on heikkouksien tunnistaminen.

Pirkanmaan donitsimittaristoa on luonnosteltu ja suunniteltu sidosryhmien kanssa vuoden 2021- aikana. Mittariston tavoitteena on sen vaikuttavuus ja konkretia. Tavoitteena on luoda tietoperustainen kokonaiskuva maakunnan kokonaiskestävyyden tilasta, erityisesti painottuen asioihin, joihin aluepolitiikalla ja alueen toimijoiden kesken voimme vaikuttaa. Tällä hetkellä olemme tunnistaneet n. 200 mahdollista indikaattoria, joilla donitsimallin mukaisia kestävyysteemoja voitaisiin mitata alueellisesti. Seuraavan työvaiheena on indikaattorien tarkistus, indikaattori- ja teemakohtainen keskustelu sidosryhmien välillä ja viimein itse mittariston rakentaminen. Pirkanmaan kestävyyden yleiskuva kansalliseen tasoon nähden vaikuttaa työn tässä vaiheessa suhteellisen hyvältä. Pärjäämme vertaistemme joukossa kansallisesti hyvin ja tiettyihin teemakohtaisiin kipupisteisiin, joissa menestymme kansallista tasoa heikommin, on jo pureuduttu mm. strategiatyössä. Mittariston ja alla kuvatun nykytila-analyysin tarkoituksena onkin voimistaa kokonaiskestävyyteen liittyvää keskustelua ja nostaa esiin mahdollisia kehityskohteita.

Työ on kuitenkin vielä kesken ja kokonaiskuva varmistuu vasta mittariston valmistuessa vuoden 2022 puolella. Työtä on pitkittänyt erityisesti sen laajuus ja indikaattorien lukumäärä. Mittariston teemakokonaisuuksissa tullaan myös tunnistamaan kestävän kehityksen tavoitteita. Pirkanmaan donitsimittariston visualisoinnin ensimmäinen luonnos on valmis.

Maakohtaista donitsimalliin perustuvaa mittaristoa on kehitetty mm. Leedsin yliopistossa Englannissa. Maakohtaiset mittaristot perustuvat tarkemmin määriteltyihin sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden rajoihin. Alueellisessa donitsimittaristossa on tarkoitus keskittyä konkreettisemmin teemoihin, joihin voidaan vaikuttaa aluepolitiikalla ja alueen toimijoiden toimivallan puitteissa. Tämän osalta tärkeää onkin tietää, miten pärjäämme vertaistemme keskuudessa. Donitsimittaristo tulee olemaan kehittyvä kokonaisuus ja on mahdollista, että myös kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat raja-arvot tulevat tarkasteltavaksi myös Pirkanmaan kohdalla jossakin vaiheessa.

Pääset tutustumaan maakohtaiseen donitsimalliin perustuvaan vertailuun Leedsin yliopiston sivuilla täältä: https://goodlife.leeds.ac.uk/about/

Pirkanmaan aluepotretti (City Portrait -metodi): Nykytila-analyysi Pirkanmaan kokonaiskestävyydestä

Kirjoittaja: Krista Pokkinen Projektityöntekijä (Circwaste -hanke) Pirkanmaan liitto

Miten meidän alueemme voi olla koti menestyville ihmisille, menestyvässä paikassa samalla kunnioittaen kaikkien ihmisten ja koko planeetan hyvinvointia?

Donitsimalliin perustuen on luotu erilaisia työkaluja. Kaupunki-/aluepotretti- metodin (City Portrait) avulla voimme luoda entistä kokonaisvaltaisemman kuvan alueen kokonaiskestävyydestä. Metodissa yhdistyy paikallinen tavoite sekä globaali vastuullisuus ja sitä voidaan hyödyntää eri kokoisille alueille. Mittariston tavoin myös alueellista potrettia voidaan käyttää aluekehityksen, hanketoiminnan ja päätöksenteon tukena eri sidosryhmien kesken. Mittaristo ja aluepotretti ovat tietopohjaisia työkaluja ja ne perustuvat avoimeen dataan.

Aluepotretin avulla maakunnan kestävyyttä tarkastellaan neljän linssin kautta, joissa yhdistyvät kaksi ulottuvuutta: sosiaalinen ja ekologinen, sekä kaksi mittakaavaa: paikallinen ja globaali. Linssit muodostavat kysymykset, jotka toimivat työkalun ytimenä. Tarkastelun on tarkoitus lisätä kestävyysajattelun merkityksellisyyttä ja auttaa lähentämään alueellista ja globaalia näkökulmaa kestävyyskeskustelussa.

City Portrait -metodia on pilotoitu esimerkiksi Amsterdamissa, Portlandissa ja Philadelphiassa. Tutustu Amsterdamin City Portraitiin:
https://www.kateraworth.com/wp/wp-content/uploads/2020/04/20200406-AMS-portrait-EN-Single-page-web-420x210mm.pdf

Myös Suomen donitsitaloushankkeessa on paneuduttu kaupunkipotrettiajatteluun. Lue lisää tästä:
https://www.donitsitalous.fi/tyokalu/kaunkipotretin-tekeminen/

Pirkanmaan aluepotretti (City Portrait)

Pirkanmaalle on tehty ensimmäinen maakunnallinen aluepotretti.

Työtä varten tunnistimme Pirkanmaan kannalta tärkeimpiä ulottuvuuksia. Työssä analysoitiin maakunnan kaikkien kuntien kuntastrategioita. Strategioista nostettiin esille valittuihin ulottuvuuksiin liittyviä tavoitteita ja etsittiin niitä vastaavaa nykytilaa.

Selvityksen perusteella Pirkanmaalla sosiaalinen tilanne on YK:n kestävän kehityksen mittareilla verrannollisesti hyvässä tilanteessa, mutta planetaariset rajat ovat ylittyneet monilta osin. Verrattain samassa tilanteessa ollaan myös kansallisella tasolla. Huoli maapallon kantokyvystä on koko ihmiskunnan yhteinen. Vain tunnistamalla heikkoutemme voimme vahvistua.

Pirkanmaan aluepotretti osoittaakin, että myös Pirkanmaalla on asunnottomia ja ruoka-apua tarvitsevia ihmisiä. Pirkanmaan suurimmat sosiaaliset haasteet liittyvät terveys, ruoka, tulot, rauha ja oikeus sekä sosiaalisen pääoman ulottuvuuksiin. Terveyttä edistäviä tavoitteita oli tunnistettu lähes kaikissa maakunnan kuntastrategioissa. Terveyden lisäksi työllisyyden, palveluiden saavutettavuuden ja sosiaalisen pääoman parantaminen näkyivät paljon kuntastrategioiden tavoitteissa. Sen sijaan ruokaan, veteen, energiaan ja osallisuuteen liittyviä tavoitteita oli hyvin vähän tai ei ollenkaan. Pirkanmaan toiminnalla on myös vaikutuksia muissa valtioissa asuvien ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin. Tiettyjä tuotteita ostamalla voidaan samalla tukea suorasti tai epäsuorasti esimerkiksi lapsityövoimaa tai työntekijöiden huonoja työolosuhteita.

Pirkanmaan aluepotretti tunnisti pitkälti samoja asioita, kuin mittaristotyössä on toistaiseksi tunnistettu. Vaikka analyysien lähestymistapa on erilainen, nousevat jokseenkin samat kipupisteet esiin. Kuntien kuntastrategioissa oli hyvin heikosti mainittuna niin paikallisesti kuin globaalisti ekologiset asiat. 23 kunnasta vain kahdeksalla oli kuntastrategioissaan mainittuna ekologisia tavoitteita. Paikallisella tasolla etenkin Tampereella tehdään jonkin verran ekosysteemipalveluita tukevaa toimintaa. Pirkanmaa on epäonnistunut pysymään sille laskettujen rajojen sisäpuolella ilmastonmuutoksen, typpi- ja fosforikuormituksen, liiallisen maankäytön sekä materiaalijalanjäljen osalta. Pirkanmaalla materiaalien kulutus on erittäin suurta, sillä materiaalijalanjälki n. 2,5 kertainen Pirkanmaalle laskettuihin rajoihin verrattuna.

Yksittäisiä sosiaalisia ulottuvuuksia seuratessa voidaan huomata, että Pirkanmaalla on tilanne parempi kuin koko maassa keskimäärin. Lisäksi myös Pirkanmaan ekologinen jalanjälki alittui makean veden käytön kohdalla. Pirkanmaan vesistöt voivat verrattain hyvin. Pirkanmaalla on kuitenkin vielä tehtävä paljon työtä, jotta saavutamme ihmisille turvallisen ja oikeudenmukaisen tilan, joka on tasapainossa ympäristön hyvinvoinnin kanssa. Tavoite on pysyä donitsin sisäpuolella.

Voimmekin todeta, että alueen kokonaiskestävyyttä voidaan mitata monin eri tavoin. Käyttämällä eri tietopohjaisia metodeja saamme parhaimman käsityksen ekologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin nykytilasta. Kattava kokonaiskuva auttaa meitä rakentamaan maakuntaa, jossa ihmisten ja ympäristön hyvinvointi kulkevat käsikädessä.