Digituki kehittyy, ja Pirkanmaa voi olla siinä edelläkävijä

Kirjoittaja: Markus Lappi, projektipäällikkö PIDIKE ja KOMAS -hanke sekä projektiasiantuntija (PirSOTE-hanke), Pirkanmaan liitto

Pirkanmaalle on rakennettu viimeisten kahden vuoden ajan aktiivista digitukijoiden verkostoa edesauttamaan sitä, että maakunnassamme saataisiin aikaan oikeudenmukainen ja sujuva digitaalinen siirtymä. Tämä on osa koko EU:n laajuista liikehdintää, johon Pirkanmaan on hyvä lähteä mukaan.

Viimeisen kolmen vuoden aikana 17 maakunnassa on toiminut digituen alueellisia kehittämishankkeita, joiden tarkoituksena on ollut koota maakuntien digitukitoimijoita aktiivisiksi ja elinvoimaisiksi verkostoiksi digituen tunnettuuden ja vaikuttavuuden yhteiskehittämisen mahdollistamiseksi. Pirkanmaalla tätä tehtävää teki vuoden 2019 lopulla aloittanut ja kaksi vuoden hankekautta jatkunut PiDiKe-hanke, jonka aikana muodostettiin myös tilannekuva Pirkanmaan tilanteesta tänä vuonna. Vaikka hanke päättyi sisarhankkeidensa tapaan lokakuun 2021 lopussa, jatkaa sen myötä syntynyt PiDiKe-verkosto edelleen olemassaoloaan. Verkostoon saimme koottua kahdessa hankekaudessa yli sata digituen kehittäjää, ja digituen ympärille syntyi maakunnassa hyvä pöhinä, yhteisiä toimintamalleja ja aivan uusia tukijoitakin. Toiveenani on, että verkosto on tulevaisuudessakin keskeinen toimija maakuntamme kehittämistyössä, koska se kokoaa yhteen valtavasti osaamista kaikilta sektoreilta ja tarjoaa mahdollisuuden löytää nopeasti tietoa digituesta ja solmia yhteistyösuhteita muiden toimijoiden kanssa.

Kuvituskuva: Unsplash (18.11.2021)

Digituen nousu on havaittavissa myös kansainvälisellä tasolla. Maaliskuussa 2021 esitelty Euroopan digitaalinen kompassi asetti suuntaviivoja Euroopan digitaaliseen muutokseen tämän vuosikymmenen aikana. Kompassiin koottujen tavoitekokonaisuuksien joukossa ovat osaamisen, yritysten digitaalisen muutoksen, suojattujen ja kestävien infrastruktuurien sekä julkisten palveluiden digitalisoinnin tavoitteet. Näiden kokonaisuuksien joukkoon sisältyvät esimerkiksi tavoitteet siitä, että 80 % koko EU:n väestöstä hallitsisi digitaaliset perustaidot, ja että 90 % PK-yrityksistä olisi digiteknologian käyttöasteella vähintään perustasolla. Suomessakin on pikkuhiljaa herätty siihen, että näitä tavoitteita ei tulla täyttämään pelkällä uusien digitaalisten palveluiden luomisella, vaan myös digitukipalveluista on huolehdittava. Digitukipalveluiden kentällä on kasvupotentiaalia niin julkisen, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin toimijoilla. Palvelut kärsivät kuitenkin myös heikon tunnettuuden ongelmasta: apua tarvitsevilla ei ole vieläkään usein mitään tietoa siitä, että tällaisiinkin tilanteisiin on jo matalan kynnyksen palveluita olemassa.

Digituen tulevaisuus näyttää kuitenkin lupaavalta. Digi- ja väestötietovirasto ottaa vuoden 2022 aikana vastuulleen digituen alueellisen kehittämistehtävän, jolle odotetaan pysyvää rahoitusta jo vuodesta 2023 alkaen. On toivottavaa ja täysin mahdollista, että tämä pitkäjänteisempi panostus digitukeen kantaa hedelmää tämän vuosikymmenen aikana ja kuljettaa Suomea kohti oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa digitaalista siirtymää. Kenenkään digitaalisen osallisuuden ei pitäisi saada kaatua siihen, ettei riittävästi tukea ole tarjolla. Kysyntää on tietysti entistä intuitiivisemmille ja helppokäyttöisemmille palveluille, mutta myös tuelle kasvettaessa itsenäiseksi ja itsevarmaksi digin käyttäjäksi.