Pirkanmaan menestys EU-rahoitusohjelmassa H2020 ja tie entistä onnistuneempiin rahoitushakuihin uudella ohjelmakaudella

Kirjoittaja: Hannele Räikkönen Tampereen ja Pirkanmaan EU-yhteysjohtaja Pirkanmaan liitto

Olemme Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimistossa systemaattisesti seuranneet EU:n Horisontti 2020 -ohjelman (H2020) eli EU-ohjelmakauden 2014–2020 tutkimus- ja innovaatiorahoituksen saantoa Pirkanmaalla koko ohjelmakauden ajan. EU-toimiston H2020-rahoitusseurantaa on onnistuneesti, mutta ei kuitenkaan systemaattisesti, hyödynnetty osana Pirkanmaan vuosittaisen innovaatiotilannekuvan laatimista.

2021 mennessä pirkanmaalaiset toimijat ovat saaneet H2020-rahoitusta hieman runsaat 153 M €. Rahoitusta on maakunnassa kohdentunut 281 hankkeelle, yhteensä 334 osallistumiseen ja 100 eri toimijalle.

Suurin osa rahoituksesta Pirkanmaalla (n. 2/3 eli n. 95 M €) menee Tampereen korkeakoulujen ja erityisesti Tampereen korkeakoulusäätiön (n. 91 M €) hankkeisiin. Myös pirkanmaalaiset yritykset ovat onnistuneet ansiokkaasti H2020-hauissa: yritykset ovat saaneet n 46,5 M € TKI-rahoitusta hankkeisiinsa - sekä yksittäisiin että yhteishankkeisiin. Julkisista organisaatioista sekä Tampereen kaupunki (4,3 M €) että Pirkanmaan liitto (runsaat 350 000 €) ovat mukana H2020-rahoitteisissa hankkeissa.

Miltä Pirkanmaan menestys näyttää, kun sitä verrataan muihin? Ensinnäkin, kun Pirkanmaan H2020-menestystä peilataan muihin suomalaisiin toimijoihin ja maakuntiin voimme todeta ainakin seuraavaa: Business Finlandin elokuun tilastojen mukaan koko Suomeen oli tullut H2020-rahoitusta runsaat 1,5 miljardia €. Suomalaisten toimijoiden H2020-onnistumisprosentti on 14,21 % (eurooppalainen keskiarvo on 15,28 %). Pirkanmaa on n. 153 M € ja n. 10 % saannollaan saanut Suomen maakunnista Uudenmaan jälkeen toiseksi eniten rahoitusta.

Kuvituskuva: Unsplash (18.11.2021)

Yksittäisistä organisaatioista Tampereen korkeakoulusäätiö (n. 91 M €) on saanut neljänneksi eniten H2020-rahoitusta Suomessa. Sen edelle menevät VTT (n. 263 M €), Helsingin yliopisto (n. 190 M €), Aalto korkeakoulusäätiö (n. 128 M€).

Entä sitten kun Pirkanmaata verrataan eurooppalaisiin yhteistyö- ja kilpakumppaneihimme? Maakuntamme tekee eri yhteyksissä paljon yhteistyötä mm. hollantilaisen Noord-Brabantin alueen ja espanjalaisen Pais vascon kanssa, joten on kiinnostava katsoa miten he pärjäävät. Nämä NUTS2-alueet ovat menestyneet H2020-ohjelmassa seuraavasti: Noord-Brabant 586,5 M € (918 allekirjoitettua sopimusta) ja Pais vasco 850,6 M € (1401 sopimusta). Vertailun vuoksi, koska Pirkanmaa on NUTS3-alue: Länsi-Suomen (NUTS2) saanto on ollut 217,9 M € (406 sopimusta).

Kaikki ei luonnollisestikaan ole vertailukelpoista jo pelkästään alueiden koosta ja asukasmäärästä, mutta myös toimijoiden määrästä ja erilaisuudesta johtuen, mutta kyllä näistä muutaman johtopäätöksen silti voi tehdä. Pirkanmaan - varsinkin Tampereen korkeakoulusäätiön - EU:n TKI-rahoitus on ihan mallikkaalla tasolla kansallisesti vertailtuna, mutta pitääkö meidän tyytyä tähän? Heti, kun katsomme vähän laajemmalla mittakaavalla, voimme todeta, että Pirkanmaa voisi pärjätä paljon paremmin eli voisimme hyötyä EU-rahoituksesta huomattavasti nykyistä enemmän.

Parempaan EU:n TKI-rahoitussaantoon kannustaa myös Pirkanmaan saaman Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n vähäisyys maakunnassa. 16,8 M € EAKR-rahoituksella ei seitsemän vuoden ohjelmakaudella kauheasti kehitetä. Eli nyt jos koskaan, katse olisi käännettävä Horisontti Eurooppa (HE) -ohjelman - kuten EU:n TKI-rahoitusohjelman 2021–2027 kaudella kutsutaan - suuntaan!

Mitä pärjääminen HE-ohjelmassa ja parempi saanto sitten vaatii? Jos haluamme tehdä asiat ”just eikä melkein” oikein niin kaikki alkaa tahto- ja tavoitetilan määrittelystä: Mitä me haluamme, mitä me tavoittelemme. Valmistautumisen pitää olla strategista ja pitkäjänteistä ja siinä oleellisessa osassa on myös vaikuttaminen ohjelman ja työohjelmien sisältöihin. Aktiivinen osallistuminen ohjelman valmisteluun antaa luonnollisesti paremmat mahdollisuudet menestyä itse hauissa. Tässä meillä on ainakin vielä paljon kehitettävää. Pirkanmaalaiset toimijat eivät ole olleet aktiivisesti mukana ohjelmien valmistelussa, toisin kuin monet eurooppalaiset kumppanimme ja verrokkimme. Tämä näkyy suoraan tuloksissa.

Myös eurooppalaisia verkostoja ja kumppanuuksia täytyy rakentaa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Laadukkaat yhteistyöhankkeet pohjautuvat vahvaan luottamussuhteeseen ja kumppaneiden vahvuuksien ja osaamisen tuntemiseen. Meillä lähdetään vieläkin vähän liian usein hankehakuihin tuntemattomampienkin kelkkaan, kun ”meitä pyydettiin”.

Rahoituksen hakemiseen pitää myös valmistautua strategisesti. Tässäkin kaikki lähtee tarpeista: Mikä on haasteemme, mitä haluamme tehdä. Tämän jälkeen täytyy kartoittaa eri rahoituskanavat - sekä kansalliset että EU-tason - ja löytää sopiva työkalu haasteeseen vastaamiseen.

Kun on lopulta päädytty HE-ohjelmaan ja oleelliseen hakuun, pitää itse hankehakuun valmistautuminen tehdä kunnolla ja ajan kanssa. Kilpailu rahoituksesta on niin kovaa, että investoinnin pitää myös tuottaa tulosta. Voimme unohtaa ns. klassiset hankevalmistelut ”kaksi viikkoa yötä päivää” ennen haun päättymistä.

Olemme EU-toimistossa juuri saaneet valmiiksi Tampereen strategisen EU-hanketyön käsikirjan, jonka valmistelimme erinomaisessa yhteistyössä Suomen Itämeri-instituutin ja kaupungin projektitoimiston kanssa. Käsikirjassa käymme juuri näitä yllämainittuja asioita läpi. Tavoitteena kaupungilla on tehdä entistä vaikuttavampia EU-hankkeita ja kasvattaa EU-rahoitustaan. Kaikki lähtee tahtotilasta ja uudesta tekemisen meiningistä ja tuloksia saadaan käsikirjan toimenpiteiden systemaattisella toimeenpanolla. Kyse ei siis ole mistään rakettitieteestä. Mitäs jos teemme maakunnan tasolla saman?