Tilannekuva 2018

Uhkakuvia innovaatioputkessa

Huippuaan lähestyvä noususuhdanne näkyy Pirkanmaalla positiivisina uutisina. Työllisyys kasvaa ennätysvahtia ja liiketoiminnan kovat tunnusluvut ilahduttavat. Kasvu vahvistaa yritysten taloudellista perustaa ja investointikykyä pitkäksi venyneen heikon kasvukauden jälkeen.

Positiivisia merkkejä näkyy myös alueen osaamisperustassa, erityisesti korkeimman osaamisen instituutioissa. Uusi Tampereen yliopisto on synnytystuskien jälkeen siirtymässä operatiivisen toiminnan vaiheeseen. Sen vahvuusalojen laadusta ja uuden yhteisön mahdollistamien monitieteisten avausten kiinnostavuudesta kertoo, että yliopistojen menestys kaikkein kilpailluimmasta kotimaisesta ja eurooppalaisesta rahoituksesta on merkittävästi parantunut. Jatkossa erityisesti kansainvälisestä rahoituksesta ja yhteistyöstä voidaan odottaa paljon uusia voimavaroja alueen innovaatiotyöhön.

Positiivista hyrinää sävyttää kaksi uhkakuvaa. Niistä tuttu on alueen TKI-investointien voimakas lasku, joka on jatkunut koko 2010-luvun. Vuosikymmenen aikana yksityiset TKI-investoinnit ovat puolittuneet. TKI-panostusten osuus BKT:stä on nyt pudonnut alle 4 %:n, eli alle kansallisen tavoitetason. Näillä luvuilla Pirkanmaa ei ole enää kauaa Suomen innovaatioveturi ja high-tech-viennin keskittymä.

TKI-toiminta voi nousta takaisin miljardimittakaavaan vain yritysten liiketoiminnallisesti perustelluilla panostuksilla. Näiden saamiseksi on käytettävä kaikkia kasvupolitiikan keinoja tuoreista ekosysteemisavauksista investointien houkutteluun ja infrastruktuurin kehittämiseen. Tuoreet korkean teknologian yritysten sijoittumispäätökset Pirkanmaalle osoittavat, että tällä tiellä voidaan onnistua ja osaamistasomme vielä riittää globaalissa kisassa.

Toinen väijyvä uhkakuva on uuden arvonluonnin ja startup-toiminnan notkahdus. Nokia-klusterin purkautumisen vanavedessä Pirkanmaan startup-ekosysteemi nousi uudelle tasolle. Nyt kasvuyritysten määrän ja alueelle saadun kasvurahoituksen kasvu on taittunut. Myöskään innovaatioympäristöjen kyky tukea startup-kehitystä ja juurruttaa kasvuyrittäjiä alueelle ei ole säilynyt parhaalla tasolla. Ilahduttavaa kuitenkin on, että alueen keskeiset innovaatiotoiminnan tukijat ovat sitoutuneet panostuksiin ja yhteistyöhön startup-allianssin muodoissa. Suunnittelusta pitää nyt edetä käytännön toimiin yhdessä yrittäjäyhteisön kanssa.

Suomalainen kasvupolitiikka on ollut viime vuosikymmenenä voimakkaasti pääkaupunkiin keskittävää. Vaikka osaamistasomme on huippuluokkaa, maakunnan kehittyminen innovaatiokeskittymänä tarvitsee jatkossa parempaa tukea kansalliselta ja EU-politiikalta. Niihin voimme vaikuttaa ja parhaiten se onnistuu yhtenäisenä joukkueena.

Innovaatiotoiminnan tilannekuva 2018 liikennevaloin