Sivukivi kiertoon -hanke

ja hukka haltuun

Pirkanmaalla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, materiaalitehokkuutta ja vähähiilisiä ratkaisuja.

Pirkanmaan liitto koordinoi Sivukivi kiertoon -hanketta, jolla pyrittiin osaltaan edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja sivuvirtojen hyödyntämistä. Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Lisäksi hanketta rahoittivat Tampereen, Ylöjärven ja Oriveden kaupungit, Kiviteollisuusliitto ry ja Pirkanmaan liitto. Hankkeessa keskityttiin Ylöjärven, Tampereen sekä Oriveden alueilla toimivissa luonnonkivilouhimoissa syntyvien sivukivien hyötykäytön lisäämiseen. Hankkeella pyrittiin edistämään sivukivivarantojen käyttöönottoa, vähentämään sivukiven syntyä tulevaisuudessa sekä parantamaan luonnonkivialan ja maarakentamisen resurssitehokkuutta.

Vahvasti kasvavan maakunnan kiviainesten kulutuksella ja käytöllä on merkittävää vaikutusta aluetalouteen ja ympäristöön. Kestävät julkiset hankinnat vähentävät ilmasto- ja ympäristövaikutuksiltaan haitallisempien ja työsuojelultaan puutteellisissa olosuhteissa tuotettujen tuontikivien määrää ja siten tukevat pirkanmaalaista aluetaloutta, innovaatioita ja liiketoimintaratkaisuja.

"Hieno esimerkki pirkanmaalaisen vähähiilisen luonnonkiven käytöstä on parhaillaan rakenteilla oleva raitiotiehanke Tampereella.

Rakennuskivilouhinnan sivutuotteena syntyy nk. sivukiveä. Sivukivellä tarkoitetaan rakennuskivilouhimolla syntyvää kiviainesta, joka ei ominaisuuksiltaan sovellu jalostettavaksi rakennuskivituotteeksi. Tällaisia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi irrotettavan lohkareen koko, muoto tai väri, jotka eivät sinällään heikennä kiviaineksen fysikaalisia ominaisuuksia. Jopa 70-90% louhitusta kiviaineksesta saattaa olla sivukiveä.

Moneen käyttötarkoitukseen soveltuva sivukivi jää usein pysyvästi kasoihin louhosalueille. Kiviaineksen irrottamiseen kallioperästä on käytetty merkittävästi resursseja, jotka näin ollen jäävät hyödyntämättä. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti myös nämä tuotannon sivuvirrat tulisi hyödyntää. Säästääksemme luonnonkivivarantojamme tuleville sukupolville, tulisi sivukivet saada kiertoon nykyistä tehokkaammin.

Hankkeen tuloksena tuotettuun aluetietotietopalvelun näkymään on koostettu tietoja Pirkanmaan sivukivivaroista hankkeessa mukana olleiden yritysten Interrock Oy, Liuskekivilouhimo Oristone Oy, Liuskemestarit Oy, Kurun Kivi Oy, Palin Granit Oy, Tampereen Kovakivi Oy luonnonkivilouhimoilta.

Sivukiven määrä louhimoilla laskettiin laserkeilausaineiston perusteella. Tampereelta ja Ylöjärveltä oli käytössä laserkeilausaineisto vuodelta 2018 ja Orivedeltä oli käytettävissä vuoden 2015 aineisto. Laserkeilausaineiston perusteella kohdealueella oli yhteensä n. 1,5milj. m3 (=4,2 tonnia) sivukiveä. Aiemmin toteutetun kartoituksen perusteella koko Pirkanmaan alueella on varastoituna sivukiveä n. 2,1milj. m3, joka vastaa lähes vuoden kiviainesten tarvetta koko maakunnan alueella.

Määritettäessä käyttökohdesoveltuvuuksia sivukivelle, teetettiin hankkeessa kiviainestutkimuksia hankkeessa mukana olevien louhimoiden sivukivikivistä. Kiviainestutkimuksista, näytteiden ottamisesta ja tulosten analysoinnista vastasi Mitta Oy. Mitta Oy:n tekemän kartoituksen ja raportin perusteella sivukiville määritettiin louhimokohtaiset käyttökohdesoveltuvuudet. Voit tutustua raporttiin tästä. Käyttökohdesoveltuvuuksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että tulokset ovat suuntaa antavia/ alustavia, ja vasta lopullinen tuotanto (murskaus) prosessi määrittelee kiviaineksen soveltuvuuden lopulliseen käyttökohteeseen. Raekokojakautuma ja rakeiden muoto määräytyvät todellisen murskausprosessin tuloksena, ja ne määrittävät kiviaineksen lopullisen soveltuvuuden käyttökohteeseen yhdessä kiviaineksen fysikaalisten ominaisuuksien sekä mekaanisten ja kemiallisten vaatimusten kanssa.

Kuljetuskustannusten vertailu aluetietopalvelun näkymässä on lisäksi laskettu kuljetuskustannukset sekä auto- että vesistö/ laivakuljetukselle. Autokuljetuksen osalta laskennassa on käytetty 40 ja 50 tonnin kuormaa ja vesistökuljetuksen osalta 450 tonnin kuormaa, joka on maksimikuorma tämän hetken toimintaympäristössä.

Oletuksena autokuljetukselle on 50 km matka louhimolta Naistenlahteen Tampereelle ja takaisin sekä laivakuljetukselle 43 km matka Muroleesta Naistenlahteen ja takaisin. Autokuljetuksen kustannuslaskelmat perustuvat Suomen ja Kuljetus Logistiikka (SKAL ry) tilattuun aineistoon. Laivakuljetuksen kustannukset €/ t on saatu paikalliselta toimijalta. Hinnat sisältävät edestakaisen matkan, ja paluumatkan tyhjällä kuormalla. Lastaus- ja purkaus kustannuksia ei ole laskelmissa huomioitu. Laskennassa käytetyt hinnat ovat arvonlisäverottomia.

Mikäli laivalla tapahtuviin kuljetuksiin lasketaan ylimääräiset lastaus- ja purkauskustannukset lisääntyvät kustannukset 2,5 - 3 euroa per tonni per lastaus- tai purkukerta. Tämä nostaa laivakuljetuksen suhteellista hintaa. Laivakuljetus onkin edullisin kohteissa, joissa kuorma voidaan purkaa suoraan vesistöön esim. aallonmurtajat.

Polttoaineen kulutusta vertailtaessa voidaan havaita, että laivakuljetus on maantiekuljetukseen verrattuna kustannustehokkaampi ja ympäristömyönteisempi vaihtoehto. Laiva (450t) kuluttaa polttoainetta 400-500 litraa, ja auto 70-80 litraa edestakaisella (louhimo-Naistenlahti) matkalla. 40 tonnin autokuormalla pitää ajaa 11.25 kertaa sama matka 450t laivakuljetukseen verrattuna, jotta määränpäähän saadaan kuljetettua sama määrä kiviainesta. Ajokerroista johtuen autokuljetuksessa kuluu polttoainetta 300-400 litraa enemmän.

Hiilidioksidipäästöjen vertailu laskelmissa käytettyjen hiilidioksidipäästöjen kertoimet löytyvät autokuljetuksen osalta VTT:n lipastotietokannasta. Vesistökuljetuksen osalta laskennassa on käytetty paikallisen toimijan tuottamia lukuja, koska lipastotietokanta ei sisällä kantavuudeltaan sopivaa (6000 t pienempää) alusta. (Esitettyihin interaktiivisiin graafeihin data on jalostettu ja visualisoitu PowerBI -ohjelman avulla).

Hiilidioksidipäästöjä vertailtaessa voidaan havaita, että laivakuljetuksen (450t) hiilidioksidipäästöt ovat 68% autokuljetuksen vastaavista päästöistä aiemmin määritetyllä kuljetusmatkalla. Käytettäessä kantavuudeltaan 800 tonnin alusta, ovat Co2 päästöt vain 42% autokuljetukseen verrattuna.





Laserkeilausaineisto

Sivukiven määrä louhimoilla määritettiin laserkeilausaineiston perusteella. Tampereen ja Ylöjärven osalta käytettiin vuoden 2018 laserkeilausaineistoa. Orivedeltä oli käytettävissä vuoden 2015 laserkeilausaineisto. Laserkeilausaineiston pisteistä kolmioitiin pintamalli 3D-Win -ohjelmiston avulla, jonka perusteella määritettiin sivukiviaineksen määrä (m3) louhimo- ja sivukivikasakohtaisesti.

(Voit tarkastella keilausaineistoa alla olevalla karttasovelluksella. Käytä hiiren rullaa kartan zoomaamiseen.)