Hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa

Kirjoittajat: Hannele Tiitto, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto ja Maria Åkerman, VTT

Talouden kasvu on viimeisten parinsadan vuoden aikana luonut edellytyksiä hyvinvoinnin kasvulle sekä teollisuusmaissa että kehittyvissä talouksissa. Kasvava talous on usein tarkoittanut lisää työpaikkoja, yritteliäisyyttä ja varallisuutta kulutukseen sekä hyvinvointipalvelujen rakentamiseen. Tässä valossa ei ole ihme, että kansantalouden vuotuista arvonlisän tuottoa mittaava bruttokansantuote on ajoittain nähty myös hyvinvoinnin mittarina siitä huolimatta, että sen heikkoudet tässä tehtävässä on laajalti tunnistettu. On vahvaa näyttö siitä, että talouden tuotannon kasvu ja inhimillinen hyvinvointi eivät välttämättä kulje käsi kädessä, etenkään vauraissa teollisuusmaissa. Talouskasvun mittarit eivät myöskään tunnista kasvavan tuotannon ja kulutuksen aiheuttamia ympäristöhaittoja sekä niiden tuottamia negatiivisia hyvinvointivaikutuksia.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja kärjistyvät elintasoerot pakottavat miettimään talouskasvun ja hyvinvoinnin välistä suhdetta uudella tavalla. Kansainvälisessä keskustelussa suurta huomiota ovat saaneet mallit, joissa taloutta arvioidaan tuotannon volyymiin sijaan sen perusteella, kuinka tehokkaasti yritykset ja julkiset toimijat kykenevät tuottamaan kansalaisille hyvinvointia maapallon ekologisen kantokyvyn asettamissa rajoissa. Tällaisia lähestymistapoja edustavat muun muassa ruotsalaisen ympäristötieteilijä Johan Rockströmin johdolla vuonna 2009 julkaistu planetaaristen rajojen malli sekä brittitaloustieteilijä Kate Raworthin kehittämä donitsitalousajattelu, joiden pohjalta parhaillaan kehitetään eri puolilla maailmaa työkaluja kuntien ja muiden julkisten toimijoiden käyttöön.

Kuva: Kate Raworth: maapallon kantokyvyn donitsikuvaaja

Pirkanmaalla kehitetään sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin mittaristoa päätöksenteon tueksi

Uudenlaisia sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin yhdistäviä mittareita tarvitaan myös Euroopan unionin uuden Green Deal strategian toimeenpanossa. Strategian tavoitteena on reilu, ihmisten ja erilaisten yhteisöjen tarpeet huomioiva siirtymä kohti hiilineutraalia ja ekologisesti kestävää taloutta vuoteen 2030 mennessä. Tähän tavoitteeseen ei päästä pienellä systeemin viilaamisella ja materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisella. Kyseessä on yhteiskunnallinen murros, ekologinen transitio, jonka moottoriksi tarvitaan uudenlaista taloutta: sosiaalisia verkostoja, osaamista, teknologioita ja arvonluontimalleja sekä työnteon tapoja, joihin nojaava tuotanto ja kulutus kuormittavat ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin nykyinen järjestelmä. EU tulee entistä enemmän painottamaan sitä, että ilmasto- ja kestävyystyö suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi paikallisten yhteisöjen tukemista ja kuntalaisten yhteisötoiminnan kykyjen kasvattamista.

Ekologinen transitio saattaa ajatuksena tuntua hypyltä tuntemattomaan. Päätöksenteon tueksi tarvitaan näkemystä siitä, millaiset muutokset johtavat oikeaan suuntaan. Ei riitä, että kartoitetaan negatiiviset ympäristövaikutukset, joita pyritään vähentämään. Tarvetta on myös mittareille, jotka osoittavat yritysten ja kuntien tuottamien positiivisten ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvon. Pirkanmaan innovaatiotilannekuvaraportissa on otettu tänä vuonna ensimmäinen askel tämän kaltaista työtä tukevavan sosiaalista ja ekologista hyvinvointia kuvaavan maakunnallisen mittariston kehittämiseksi.

Tilannekuvaraportissa pilotoitavaan mittariin on koottu 12 indikaattoria, jotka kuvaavat muun muassa maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä, clean tech start upien määrää, kuntien sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin, tulonjaon tasa-arvoa, kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kuntien päätöksentekoon sekä yleistä yhteiskunnallista aktiivisuutta. Mittariston kehitystyötä jatketaan aktiivisesti eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on saada aikaiseksi apuväline, jonka avulla Pirkanmaalla voidaan sekä asettaa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteet korkealle, että nostaa esille kunnissa ja yrityksissä tehdyn työn positiiviset sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.

Mittareiden kehittäminen on osa Pirkanmaan Ekologinen transitio-hanketta, joka saa rahoitusta Euroopan unionin EAKR-rakennerahoituksesta Pirkanmaan liitolta.