Digitaalisuus

Tavoite

Pirkanmaalainen teollisuus ja muu liiketoiminta luo uutta kilpailukykyä kestävän digitalisaation kautta. Yritysten ja julkisten organisaatioiden digiloikka etenee rohkeasti ja pohjautuen alueen kansainvälisen tason koulutukseen ja mm datan, tekoälyn ja tietoliikenteen ihmiskeskeisen kehittämisen ja soveltamisen huippuosaamiseen. Pirkanmaa profiloituu EU:n digitaalisen vuosikymmenen ja digitalisaatiota hyödyntävän vihreän siirtymän edelläkävijänä.



Tilanne

Vuosina 2014–2019 Pirkanmaan digitaalisten toimialojen henkilöstö on kasvanut lähes 37 % (Suomessa ja mm. Uudellamaalla n. 24 %). Digialojen liikevaihto on kasvanut henkilöstön määrän kanssa samaan tahtiin viiden vuoden ajan, mutta yritystoimipaikkojen määrä on kasvanut vähemmän. Yrityskoko alalla on siis kasvanut.

Digitaalisuuden mittareista yritystoimipaikkojen lukumäärä, liikevaihto ja henkilöstön määrä ovat vuodelta 2019, joten pandemia-ajan digiloikan vaikutuksia ei vielä ole tiedossa. Liikevaihto ja henkilöstö jatkoivat maltillista kasvuaan, mutta digialojen toimipaikkojen määrä laski 2,5 %. Pirkanmaan startupekosysteemissä digitaaliset yritykset muodostavat selvästi suurimman toimialan.

Digitaalisten alojen avoimien työpaikkojen määrän suhteen tilanne vuonna 2020 on pysynyt samana kuin viime vuonna, ts. työpaikkojen määrä on kasvanut 1 prosentilla. Digitaalisten alojen työpaikat täyttyvät edelleen suurelta osin epävirallisten kanavien kautta. Alaa leimaa vakava työvoimapula, joka rajoittaa yritysten kasvua ja hidastaa digitalisaation etenemistä myös asiakasorganisaatioissa. Positiivinen signaali osaajapulan ratkaisemisen kannalta on, että tietoteknisen osaamisen perustana toimivia STEM-tutkintoja on suoritettu 2020 10,6 % enemmän kuin viime vuonna ja pitkän matematiikan suorittaneiden osuus on kasvanut merkittävästi (17,2 %) vuonna 2019.

Lähes 19,8 M€ Business Finlandin rahoitus nosti digialoille kohdennettua saantoa merkittävästi (+81,8 %) vuonna 2020. Tätä kasvu täydentää BF:n välittämä koronahäiriörahoitus, joka kohdistui suurelta osin digitaalisiin hankkeisiin. Sen sijaan digialojen osuus kaikesta Business Finlandin rahoituksesta on kasvanut maltillisesti 4,6 %. Tämä on samassa linjassa kuin viime vuosien osuudet. Kaikkea digitalisaation edistämiseen osoitettua rahoitusta, ei saada tässä datassa näkyviin. Tällaisia ovat esimerkiksi digitalisaatiohankkeet, jotka eivät suoraan lukeudu digitaalisten toimialojen piiriin, mutta jotka pandemiarahoituksen myötä ovat ilmiönä korostuneet.

Nopean kiinteän verkon saatavuus vakituisiin asuntoihin Pirkanmaalla on parantunut hitaasti ollen nyt 68 %. Sen sijaan valokuituverkon saatavuus vakituisiin asuntoihin on nyt 53 % eli lisäystä on tullut 32,2 %.

Näkymä

Pirkanmaa kuuluu Suomen vahvoihin ICT-keskittymiin yhdessä Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Digitaalinen ja vihreä siirtymä ja siihen liittyvät EU:n politiikkatoimet luovat uusia kasvumahdollisuuksia mutta myös haastaa alaa sekä uudistumaan että kilpailemaan parhaista osaajista ja kehittämisinvestoinneista.

Digitalisaation edetessä koko yhteiskuntaa läpileikkaavasti on tärkeää, että horisontaalisen digiosaamisen lisäksi rakennetaan alueellisiin vahvuuksiin nojautuvia ja alakohtaisia osaamiskeskittymiä ja tehdään alueen osaamista globaalisti profiloivia investointeja yhteistyössä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Hyvä esimerkki tällaisesta profiloivasta yhteistoiminnasta on integroitujen mikropiirien suunnitteluun keskittyvä SoC-yhteistyö Nokian Oyj:n ja Tampereen yliopiston välillä. EU:n tuleva Chips Act nostaa tämän osaamisalan keskeiseen rooliin EU:n strategisissa investoinneissa. Osaamisen kokoamiseksi ja levittämiseksi alueella rakennettu SoC HUB voi toimia keskeisenä investointeja kokoavana vetovoimatekijänä alan EU-tasoisena toimijana.

Digitalisaation rooli vihreän siirtymän läpileikkaavana mahdollistajana sekä EU:n teknologisen suvereniteetin ydinalana korostaa alan seurannan tärkeyttä. Toisaalta läpileikkaavuus edellyttää seurantaa uudella tavalla ja uusilla indikaattoreilla. Pirkanmaan digitalisaation seurantaindikaattoreita ja kehitetään vuonna 2022 EU:n digitaalisen kompassi mukaisesti. Kompassissa digitalisaatiolle asetetaan strategiset alueelliset tavoitteet ja niitä seuraavat indikaattorit maakunnan toimijoiden yhteistyönä ja EU-komission tutkimuspalveluiden (JRC) tukemana.

Näkökulmia Digitaalisuus-teemaan: