Iskukyky

Tavoite

Pirkanmaan talousalue on kansainvälisten voittajien joukossa. Menestys näkyy korkeana taloudellisena tuottavuutena ja globaalina kasvuhakuisuutena sekä kytkeytyvyytenä. Alueen ilmapiiri on rohkeasti kokeilevaa ja yritteliästä. Osaamisen taso on korkealla ja rahoitusta suunnataan strategisin perustein. Iskukykymittariin on koottu näistä elementeistä johdettuja keskeisiä elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestokykyä kuvastavia indikaattoreita. 




Tilanne

Kasvuyritysten(1) määrä on ollut hyvässä nousussa kasvukaudesta 2013–2016 asti ja suuntaus on selvästi ylöspäin. Verrattaessa Pirkanmaan, Uudenmaan ja koko maan kasvuyritysten määrän prosentuaalista kasvua kasvukauteen 2011–2014, on Pirkanmaan yrityskasvu selkeästi voimakkainta ja nousujohteisinta. COVID-19 -pandemian vaikutukset jäävät kuitenkin vielä arvailujen varaan.

Pirkanmaan työllisyysaste 71,2 % (15–64 -vuotiaat) seurailee valtakunnallista kehitystä. Työllisten osuus ei merkittävästi notkahtanut edes koronavuonna 2020. Uudenmaan työllisyystilanteeseen verrattuna Pirkanmaalla olisi vielä kolme prosenttiyksikköä kurottavanaan.

Yrittäjien määrä on pysynyt vakaana koko seurantajakson (2010–2018) ajan, ja viimeisimmällä vuodella yrittäjiä oli 2,4 prosenttia enemmän. Käytännössä vaihtelut ovat kuitenkin olleet hyvin maltillisia. Yrittäjien osuus työssäkäyvistä on Pirkanmaalla 9,9 %, joka likipitäen vastaa koko maan keskiarvoa. Tästä huolimatta yrittäjiä on työllisistä maakuntatasolla kolmanneksi vähiten. Mahdollista koronavuoden yrittäjyyden kasvua ei tilannekuvassa vielä päästä arvioimaan.

Arvonlisäys niin tehtyjä työtunteja kuin työllisiä henkilöitä kohden on ollut koko seurantajakson ajan loivassa kasvussa, joka jatkuu yhä (2,6 %)(2). Pirkanmaa seuraa kylki kyljessä koko maan kehitystä arvonlisäyksen suhteen.

Digitaalisten toimialojen liikevaihto vuodelta 2019, on 5,5, prosentin nousussa. Merkillepantavaa on, että Pirkanmaan digialojen liikevaihdon osuus suhteutettuna koko maan tilanteeseen on ollut voimakkaassa nousussa vuodesta 2016 asti, saavuttaen huippunsa vuonna 2018, ja samalla 8,9 prosentin tasolla liikevaihdon osuus säilyi myös vuonna 2019.

Pirkanmaalla investointiaste on noussut 11,2 %(3), joka on selkeä muutos parempaan verrattuna aiempaan viiden vuoden jaksoon, jolloin investointien määrä pysyi lähes muuttumattomana. Sama ilmiö on havaittavissa koko maan tasolla, sillä erolla, että Pirkanmaalla investointiaste nousujohteinen toisin kuin Uudellamaalla tai Suomessa yleensä.

Teollisuustuotannon jalostusarvo on myös kasvussa 8,0 %, jota voi pitää positiivisena kehityssuuntana, sillä seurantajakson aikana (2010–2019) jalostusarvo ylitti ensi kertaa 3 miljardin euron rajapyykin. Pirkanmaalaisen yritysten osuus koko maan teollisuuden jalostusarvosta on vakiintunut 10 prosentin tuntumaan.

Kuntien asiakaspalvelujen ostot olivat hienoisessa nousussa (2,6 %) vuonna 2020. Ostojen arvon muutos noudattanut samanlaista maltillisen nousun kaavaa koko seurantajakson ajan (2010–2020). Kun kunta hankkii palveluja yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta kuntalaisilleen, on sillä mahdollisuus myös edistää innovatiivisia ja tuoreita palvelumuotoja.

Viennin suhteen vienti-intensiivisyys(4) laski vuonna 2020 6,7 %, mikä oli poikkeuksellisen vuoden huomioon ottaen odotettavissa oleva tulos. Toisaalta Pirkanmaan vienti-intensiivisyys on ollut koko seurantajakson (2011–2020 keskimäärin 0,4 % koko maata parempi. Teollisuuden viennin arvo oli vuonna 2019 4,4 % nousussa.


Näkymä

Koronasta ei ole ollut lannistamaan Pirkanmaan iskukykyä. Pirkanmaan rooli investointihyödykkeiden viennin keskuksena on säilynyt vakaana. Korona-kriisin aiheuttamat vauriot ovat toistaiseksi rajoittuneet pääosin mm. tapahtumateollisuuteen ja matkailuun ja maakunta on vahvasti kiinni toipumiseen liittyvässä kasvussa. Alueiden välinen vertailu nostaa esille lähes kaikissa iskukyvyn mittareissa positiivisia signaaleja ja kertoo osaltaan lisääntyneistä mahdollisuuksista alueella.

Työvoiman saatavuus ja siihen liittyvä kohtaanto-ongelma rajoittaa kuittenkin uuden kasvun mahdollisuuksia. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää kansallisten ja alueellisten toimien lisäksi myös yritysten panostusta uudelleen koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

Pandemia-ajan vaikutuksia yrittäjyyteen on tulevaisuudessa seurattava esimerkiksi mahdollisten konkurssien tai yksinyrittäjien määrän muutosten suhteen. Valtakunnallisesti yksinyrittäjien määrän arvioidaan kasvaneen viimeisen 24 vuoden aikana, kun taas samaan aikaan työnantajayritysten kasvu on ollut varovaisempaa. Mielenkiintoisena heikkona signaalina näyttäytyy kevytyrittäjyyden yleistyminen erityisesti poikkeusaikana.

Näkökulmia Iskukyky-teemaan:


1) Tilannekuvan tunnusluvussa on yhdistetty virallisen kasvuyrityksen määritelmän täyttämät ja vielä pienet kasvuhakuiset yritykset.
2) Arvonlisäys / tehdyt työtunnit uusin luku on vuodelta 2018 ja arvonlisäys/ työlliset on ennakkotieto vuodelle 2019.
3) Vuodelta 2018.
4) Vienti-intensiivisyyttä laskettaessa suhteutetaan viennin arvo yritysten liikevaihtoon.