Pirkanmaalla on viime ja tänä vuonna kerätty dataa valmistavan teollisuuden, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja älykkään kaupungin ekosysteemien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinfrastruktuureista. Datan kerääminen näin laajasti tutkijoille, eri kokoluokan yrityksille ja kansalaisille tarjolla olevista kokeilu- ja testausympäristöistä sekä niiden tarjoamista palveluista excel -taulukkoihin on jo sinänsä uutta. Tavoitteena datan visualisoinnilla on, että voitaisiin havainnollisemmin tarkastella maakunnan monipuolista ja monitoimijaista infratarjontaa, ja havaita sen painotuksia ja puutteita. Datan visualisoinnin toivotaan toimivan apuna aluekehitystyössä, viestinnässä ja edunvalvonnassa.

Suomi tarvitsee lisää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tekeviä yrityksiä. Innovaatiomyönteisyyden lisäämiseksi Pirkanmaan on jatkossa pystyttävä tarjoamaan yrityksille vähintään samanveroiset kehittämismahdollisuudet kuin niiden kilpailijoilla on. Pahin haaste tällä hetkellä ja jo pitkään on ollut vaatimattomat investoinnit TKI-infraan. Lisäksi TKI-infra on hajallaan, ja yritysten on vaikea löytää sopivaa testaus- ja kehittämisympäristöä.

Ensimmäisellä kierroksella visualisoitu data avautuu kovin pirstaleisena kokonaisuutena. Visualisoinnin tavoitteena on nähdä kokonaisuutta, herättää keskustelua haasteista ja mahdollisuuksista sekä tehdä erilaisia johtopäätöksiä tilanteesta.

Jatkossa on mahdollisuuksien mukaan tarkoitus kerätä ja lisätä visualisointeihin tietoja esimerkiksi siitä, mitkä infrat ovat saaneet EAKR tai muuta EU-rahoitusta, Business Finland -rahoitusta tai yksityistä rahoitusta. Myös se kiinnostaa, millaisiin alustoihin tai verkostoihin infrat kuuluvat. Näin saisimme ymmärrystä siitä, mitkä maakunnan TKI-infroista ovat kehittyviä ja kyvykkäitä EU-yhteistyöhön.

Visualisointi toivottavasti herättää ajatuksia TKI-infran käytännöistä ja toimintamalleista mm. palvelukehitys ja palvelun ammattitaito, asiakasnäkökulman ja viestinnän kehittäminen. Mahdollinen jatkokehittäminen voisi olla esimerkiksi asiakasprofiilien ja asiakkaiden tarpeiden tunnistamista ja sopivien infrojen löydettävyyden helpottamista. Vuorovaikutteisuuden parantaminen hanketoimijoiden kesken edistäisi parempien aluekehityshankkeiden aikaansaamista.

Data on kerätty eurooppalaisissa TracS3 ja InnoHEIs – yhteistyöhankkeissa, joiden tavoitteena on partnerialueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöpolitiikan kehittäminen. Pirkanmaalla työhön ovat osallistuneet Tampereen ammattikorkeakoulu, Suomen Itämeri-instituutin ja Pirkanmaan liitto sekä runsas joukko aluekehitystoimijoita maakunnasta.