Korkeakoulut

Tavoite

Vetovoimaiset ja kansainvälisesti houkuttelevat korkeakoulut ovat kiinteä osa innovaatioekosysteemiä. Koulutus ja tutkimus lisäävät maakunnan osaamispääomaa ja ruokkivat uusien innovaatioiden syntyä. Korkeakoulusektori menestyy sirpaleistuvan TKI-rahoituksen hakemisessa.  





Tilanne

Korkeakoulujen rahoitusrintamaa mitataan innovaatiotilannekuvassa usealla tunnusluvulla, joissa on havaittavissa sekä hyvin kehittyviä että laskusuuntaisia trendejä. Perusrahoitus on jo kolmatta vuotta nousussa. Kotimaisesta rahoituksesta Suomen Akatemian myöntämä rahoitus on ollut nousujohteinen vuodesta 2014 asti. Akatemian kautta hankitun rahoituksen kasvu perustuu sen myöntövaltuuksien nostoon, nuoriin tutkijoihin panostamiseen ja siihen, että Akatemian rahoitusta on ylipäätään haettu menestyksekkäästi enemmän, kuten vuosina 2019 ja 2020.

Korkeakoulujen Suomesta saaman yksityisen rahoituksen nousu taittui maltillisemmaksi (5,4 %) vuonna 2020. Business Finlandin rahoitusosuus(1) oli 15,9 % enemmän kuin vuonna 2019. Business Finlandin rahoitusmäärän kasvusuunta on tasaisen loivasti parempaan päin. Merkillepantavaa kuitenkin on, että Pirkanmaan korkeakoulujen osuus on 19 % kaikesta Business Finlandin kansallisella tasolla korkeakouluille suuntaamasta rahoituksesta.  

Yksityisen ulkomaisen rahoituksen osuus sen sijaan on selvästi laskenut pääosin rokotetutkimukseen liittyvien syklien vuoksi (-11,1 %). Suuntaus on jatkunut vuodesta 2013 mutta 2020 rahoituksen määrä putosi alimmilleen (6,75 M€) koko seurantajakson (2011–2020) aikana. Paremmalta näyttää EU-pohjaisten ja muiden vastaavien kansainvälisten rahoitusinstrumenttien suhteen, sillä vuonna 2020 saavutettiin koko seurantajakson (2011–2020) korkein rahoitusosuus (14,8 M€) ja pelkästään vuodesta 2019 nousua oli 13,6 %. Pirkanmaan korkeakoulujen voikin sanoa onnistuneen koko ajan paremmin kansainvälisen julkisen rahoituksen hakemisessa. Kaiken kaikkiaan ulkopuolisen tutkimusrahoituksen saamisessa Pirkanmaan korkeakouluilla on kuitenkin haasteita. Vuodesta 2013 rahoituksen määrä on ollut laskussa, vuonna 2020 -5,4 %.  

Ulkomaisten opiskelijoiden suorittaminen tutkintojen määrä ja ulkomaisen tutkimus- ja opetushenkilöstön henkilötyövuodet ovat kasvussa COVID-19 -pandemiasta huolimatta. Toisaalta korkeakoulujen kansainvälisen liikkuvuuden mittarit(2) (ulkomailta Suomeen) tuovat esiin mahdollisesti pandemiasta johtuvia eroja. Vuonna 2020 Tampereen yliopistolle tehtiin 20,1, % vähemmän KV-vierailuja, kun taas Tampereen ammattikorkeakoulun vierailupäivien määrä on laskenut 72,4 %.

Keksintöilmoitusten määrä vaikuttaisi olevan huimassa nousussa, mutta tässä tapauksessa on otettava huomioon, että vuoden keksintöilmoitusten määrä on korkeakoulukyselyssä esitetty arvio, koska Oikeus- ja kulttuuriministeriön tietokantaan (Vipunen) luku ei vielä ollut saatavissa. Keksintöilmoitusten vuosilukumäärät elävät muutenkin, sillä korkeakouluilla on aikaa ilmoittaa niitä OKM:n tietokantaan kahden vuoden kuluessa.


Näkymä

Korkeakoulujen perusrahoituksen osalta tuskin on tulossa ainakaan korotuksia jo pelkästään valtion poikkeusajan velankasvun vuoksi. Näkymä on huolestuttava, koska perusrahoituksen vakaus edesauttaa yliopiston perustehtävien ja -toiminnan ylläpidon lisäksi myös ulkopuolisen rahoituksen keräämistä. Samaan aikaan Tampereen yliopiston Suomen Akatemialta saama rahoitus on edennyt tasolle, että sen kasvu edellyttäisi entistä merkittävämpien ja strategisempien hankekokonaisuuksien, kuten Lippulaivahankkeiden muodostamista.

Business Finlandin rahoitus ja kotimainen yritysrahoitus ovat pudonneet 2010-luvulla merkittävästi. Putoamisen on aiheuttanut erityisesti Nokia-vetoisen klusterin rakennemuutos, strategisten osaamiskeskittymien eli SHOKien rahoituksen nopea ja ennenaikainen loppuminen ja BF:n ja Suomen Akatemian työnjaon muuttuminen.

Kun kotimaisen julkisen rahoituksen katto saattaa olla tällä hetkellä saavutettu, katse on suunnattava kansainvälisen yhteistyön, yritysrahoituksen ja Horizon Europe-puiteohjelman ja muiden EU-instrumenttien tarjoaman rahoituksen suuntaan. Horizon-rahoituksessa onkin ollut jo ilahduttavaa menestystä. Erityisesti ERC:n rahoittamien hankkeiden saaminen alueelle kertoo tieteellisen laadun tason kasvusta Tampereen yliopiston tiedekunnassa ja tieteenaloilla. Tieteellisen tutkimustoiminnan kansainvälinen taso ja kehitys on hyvällä nousu-uralla. Kansainvälisiä kontaktien ja yhteistyön merkitys korostuu entisestään pandemian jälkeisellä ajalla, kun suuret talouskeskittymät kilpailevat parhaista asemista. Tätä tukevia rakenteita, kuten Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimistoa, ja kansainvälisen yhteistyön ja hankevalmistelun resursseja ja osaamista tulee edelleen vahvistaa.   

Näkökulmia Korkeakoulu-teemaan:


1) Business Finlandin rahoitustiedot perustuvat rahoittajan antamiin myöntölukuihin.
2) Vipusessa annetut Business Finland-rahoituksen luvut perustuvat käyttöön. Innovaatiotilannekuvassa käytetään Business Finlandin myöntölukuja. Kansainvälistä liikkuvuutta ei seurata innovaatiotilannekuvassa.