TKI - investoinnit

Tavoite

Pirkanmaa on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan keskittymä. Maakunnan toimijat ovat tunnettuja ja haluttuja kumppaneita kansallisessa ja kansainvälisessä innovaatioyhteistyössä. Pirkanmaalle kohdistuvat TKI-investoinnit ovat Suomen keskiarvoa merkittävästi suuremmat ja ne kasvavat kansallisen 4 %:n tavoitteen mukaisesti. Julkista TKI-rahoitusta ja sen kehittyviä instrumentteja hyödynnetään yhteistyössä eri sektoreilla ja näiden välillä. Toimialoja uudistavaan TKI-toimintaan osallistuu kasvava startup-ekosysteemi.



Tilanne

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat Pirkanmaalla huippuvuosista laskeneet mutta ovat edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla, 3,5 % BKT:stä. Pirkanmaa on toistaiseksi Suomen TKI-intensiivisimpiä maakuntia, vaikka maakunnan suhteellinen asema onkin heikentynyt. Erot innovaatiointensiteetissä maakunnan eri osien ja yritysten välillä ovat kuitenkin huomattavia, ja suurin innovaatiokeskittymä on Tampereella.(1)

TKI-menot ovat olleet kasvussa viimeiset kolme vuotta ja nyt, vuoden 2020 menojen nousulla (4,6 % ja 34,2 M€), Pirkanmaan TKI-investoinnit saavuttivat vuoden 2015 tason. Viimeiset neljä vuotta Pirkanmaan osuus koko maan TKI-menoista on pysytellyt 11 prosentin tuntumassa. Kansallisessa vertailussa Pirkanmaalla on korkeat T&K-menot, 3,5 % BKT:stä vuonna 2018 kun koko maassa 2,8 %). Pirkanmaalla T&K-menoja kohdentui laskennallisesti vuonna 2019 20000–30000 euroa yritystä kohden, mikä on vähemmän kuin Uudellamaalla, Pohjanmaalla tai Pohjois-Pohjanmaalla. Tästä huolimatta Pirkanmaan innovaatiotuotantoon yrityskohtaisesti laskettuna Uudenmaan luokkaa ja korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaalla.  

Business Finlandin yritysrahoituksessa pandemiavuosi 2020 näkyy selvästi. Sekä yritysten hakemuksien määrä (90,8 %) että niissä haettu rahoitus (58,3 %) nousivat ennätyksellisesti siitä huolimatta, että kyseessä on perusrahoitus, johon ei ole laskettu koronatukia. BF:n TKI-tukea maksettiin 67,5, M€, joka on 75,4 % enemmän kuin vuonna 2019. Rahoituksen kasvu selittyy uusilla rahoitusinstrumenteilla ja yritysten aiempaa suuremmalla aktivoitumisena ja menestyksellä suuren mittaluokan rahoitushauissa. Tutkimusorganisaatioidenkin rahoitus nousi 19,9 %.  

Kuntien ja kuntayhtymien saama Business Finland-rahoitus on vähäistä ja siten vuotuiset vaihtelut ovat tavallisia. Esimerkiksi vuonna 2019 summaa nosti erityisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin saama 570 000 euron rahoitus.

Kasvuyritysten (startup- ja scaleup -yritykset) rahoitus on vaikeasti ennakoitavissa ja heittelee etenkin lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna. Vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla 5 yritystä onnistui saamaan 75 M€ sijoituksen, joka kasvatti riskirahoituksen määrä jo 132,8 %, sillä vuonna 2019 koko vuoden summa oli 32,4 M€. Pidemmällä aikavälillä rahoituksen trendi on selvästi kasvava. Pirkanmaan startup-kulttuuria voikin luonnehtia vahvaksi ja kehittyväksi.  

Korkeakoulujen saama yksityinen rahoitus kotimaasta ja ulkomailta säilyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2019. Tilanteen voi siis sanoa menevän parempaan suuntaan pienestä noususta (0,5 %) huolimatta. Kansainvälisessä rahoituksessa on myös selvää nostetta (16,5 %) eikä kasvu rajoitu vain edeltävään vuoteen. Korkeakoulujen Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhteenlaskettu rahoitus on myös kasvussa (15,8 %) ja summa kasvanut melkoisen tasaisesti ollen nyt korkein sitten vuoden 2015.  

Näkymä

TKI-investoinnit ovat Pirkanmaalla kääntyneet 2010 –luvulla tapahtuneen puolittumisen jälkeen selvään kasvuun, Käänne on tapahtunut pääosin markkinavetoisesti yritysten ja kilpaillun julkisen rahoituksen kautta ja siksi hitaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, missä alueellisen julkisen rahoituksen rooli on ollut suuri.  

Markkinavetoisen käänteen pohjalta Pirkanmaalla on hyvät edellytykset menestyä kiristyvässä innovaatiokilpailussa. Pirkanmaan mahdollisuuksia tukevat yritysvetoisuuden lisäksi vahva ja monipuolinen osaamispohja, sosiaalinen pääoma ja monen keskinen yhteistyökyky, toimivat yritysten kasvualustat ja startup-yrityksissä tapahtuva monipuolinen kehitystyö. Haasteita tuovat mm. digitaalisten alojen osaajapula, alueiden välinen yhteistyö, TKI-rahoituksen ennakoimattomuus, korkeakoulujen ja yritysmaailman yhteistyön heikentyneet kannusteet korkeakouluyhteistyöhön.

Erityisestä huomiota on jatkossa kiinnitettävä EU:n uuteen ohjelmakauteen ja vihreän ja digitaalisen siirtymän rahoitusinstrumenttien täysimittaiseen hyödyntämiseen TKI-toiminnassa. TKI-toiminnan kärkiteemoja voidaan hakea erityisesti niistä vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteista, joihin tarvittava osaaminen on meillä maailmaluokkaa ja joissa kärkiosaamisemme yhdistäminen muihin osaamisiin mahdollistaa tarvittavien ratkaisujen luomisen. Tällaisia ovat mm. älykkäiden koneiden sähköistyminen ja energiatehokkuus, tulevaisuuden ympäristöystävällinen mikroelektroniikka sekä datan ja tekoälyn mahdollistamat transformatiiviset innovaatiot. Realistinen tavoite on kasvattaa alueen TKI-investointeja niin, että vuonna 2021 TKI-menoissa ylitetään 800 miljoonan euron raja vuosikymmenen puolessa välissä päästään takaisin miljardiluokkaan. Kansalliset toimet 4 %:n tavoitteeseen pääsemiseksi voivat omalta osaltaan edesauttaa tähän tavoitteeseen yltämistä. 

Julkisen sektorin rooli TKI-toiminnassa voi olla tulevaisuudessa suoran rahoittamisen rinnalla entistä enemmän yritysten TKI-investointien mahdollistaminen. Yliopistokaupunkien mahdollistavaa roolia ekosysteemien kasvussa tuetaan alkavalla EU-ohjelmakaudella merkittävästi ns. ekosysteemisopimusten pohjalta. Pirkanmaalla on keskeinen rooli tämän politiikan toimeenpanossa. Tampereen ekosysteemityö kohdistuu teollisuuden, terveyden ja rakennetun ympäristön teemoihin. Pirkanmaan liitto toimii ekosysteemisopimusten toimeenpanossa kansallisen koordinoivan liiton roolissa. Myös uudet hyvinvointialueet voivat jatkossa erittäin keskeisiä TKI-toiminnan tekijöitä ja mahdollistajia. Niiden luomisessa tulee turvata aktiivisen TKI-toiminnan edellytykset ja varmistaa osallistuminen ekosysteemityöhön.

Startupien rooli TKI-kentässä voi olla jatkossa vieläkin suurempi ja monipuolisempi. Startupien ja suurempien kärkiyritysten välistä yhteistyötä voidaanentisestän lisätä ja vakiinnuttaa lupaavia yhteistyömalleja. Samoin tutkimukseen perustuvan kasvuyrittäjyyden laaja-alaisella tukemisella ja uusilla toimintamalleilla, kuten Spark ja Innoful, voidaan lisätä tutkimuksen ja liiketoiminnan vuorovaikutusta ja TKI-toiminnan vaikuttavuutta.  

Näkökulmia TKI-investoinnit-teemaan:


1) Perustuu Valtioneuvoston vuoden 2021 tilanne ja kehityskuvaan.