Kansainvälisyys

Tavoite

Pirkanmaa osaa hyötyä kansainvälisestä kysynnästä, osaamisesta, rahoituksesta ja liikkuvuudesta. Pirkanmaan yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat kansainvälisesti tunnettuja TKI-toimija ja haluttuja yhteistyökumppaneita.



Tilanne

Kansainvälinen kaupan mittareissa on jo osassa nähtävissä COVID-19 -pandemian vaikutukset tavaravientiin (ulkomaankaupan tase -2,2 %, vienti-intensiivisyys -6,7 %). Ensimmäisellä vuoden 2020 kahdella vuosineljänneksellä Pirkanmaan vientiteollisuuden kärjet ovat säilyttäneet aikaisemmat asemansa. Teknologiateollisuus on yhä hallitseva vientiala ja on vuoden 2020 aikana kasvattanut osuuttaan 4 %. Metsäteollisuuden osuus on pysytellyt lähes samoissa lukemissa (28 %), kun taas kemikaali-, kumi- ja muovituoteyritysten viennissä on laskua 6 prosenttia aiemmasta.  

Teollisuuden vientiyrityskertymä ei kuitenkaan ole tilanteesta huolimatta laskenut vaan säilynyt edellisvuoden lukemissa. Yritysten vientisuuntautuneisuutta poikkeusaika ei siis ainakaan vähentänyt. Teollisuuden viennin arvo, joka on vuodelta 2019 (16,4 %), on ehkä nykytilanteeseen nähden liian optimistinen, mutta kertoo kuitenkin tasaisesta kasvusta, joka voi luoda vakautta poikkeusaikanakin. Toisaalta teollisuuden vientiliikevaihdon vuosimuutos on kaikkiaan laskenut 1,4 prosenttia vuoden 2021 ensimmäisellä puolivuotiskaudella.

Korkeakoulujen kansainvälinen vetovoimaa vaikuttaa säilyneen ilahduttavasti pandemiasta huolimatta, koska niin ulkomaisten opiskelijoiden suorittaminen tutkintojen kuin ulkomaisen tutkimus- ja opetushenkilöstön henkilötyövuosimäärät ovat edelleen kasvussa. Korkeakoulujen ulkomainen rahoitus on maltillisessa nousussa (+4,5 %), mutta kasvu perustuu ainoastaan julkisen puolen rahoitushakujen onnistumiseen.

Ulkomaisen työvoiman määrä on ollut tasaisessa kasvussa koko seurantajakson (2009–2021) ajan. Kuitenkin koko maan (109 %) ja Uusimaan (127 %) kasvuun verrattuna, ulkomaisen työvoiman lisääntyminen on Pirkanmaalla (69 %) ollut maltillista. Prosentuaalisesti voimakkaimmin työvoima on vuosittain lisääntynyt seurantajakson alussa mutta vuosi 2021 enteilee 5,8 % kasvulla uutta ja tarpeellista nousua.(10) Ylipäätään vieraskielisten määrässä Pirkanmaan on kansallisella tasolla vasta kahdeksantena.    

Tampereen kansainvälisyysmittareissa kansainvälisten kongressivieraiden (-9,5 %) ja kansainvälisen medianäkyvyyden (-29 %) arvot ovat laskussa. Kongressivieraisiin on laskettu mukaan myös virtuaalikongresseihin osallistujat, mikä helpompana osallistumismuotona ei valitettavasti kuitenkaan ole kasvattanut kansainvälistä kiinnostusta.

Kansainvälisyyden mittareista rajuimmin pandemian seurauksena on heilahtanut Tampereen-Pirkkalan lentokentän ulkomaisten matkustajien määrä (-85,8 %), joka on käytännössä romahtanut vuonna 2020. Tosin lentokentän vetovoima laski 68 % jo vuosien 2013–2016 aikana, jonka jälkeen vuosittainen ulkomaisten matkailijoiden keskiarvo on pysytellyt noin 140 000 matkustajassa.  


Näkymä

Pirkanmaalla halutaan ottaa vastuu paikallisesti ja kansainvälisesti vihreän siirtymän toteuttamisessa. Alueen toiminnan punaiseksi langaksi on muodostunut ajatus positiivisesta hiilikädenjäljestä, jonka voi jättää yritys, yhdistys, valtio tai yksittäinen ihminen. Positiivinen kädenjälki tarkoittaa ympäristöhyötyjä, joita eri organisaatiot voivat tuottaa tarjoamalla palveluita tai tuotteita, ja joiden avulla palvelun tai tuotteen käyttäjä voi pienentää hiilijalanjälkeään tulevaisuudessa. Tästä esimerkkinä Tampereen kaupungin ilmastotavoitteiden toteutusohjelma Kestävä Tampere 2030 käynnisti yrityksille ja yhteisöille suunnatun Tampereen seudun ilmastokumppanuustoiminnan.

Elinvoimaisen Pirkanmaan yksi kulmakivi on jatkossakin kansainvälinen yhteistyö- ja toiminta monimuotoisine verkostoineen. Vuosi 2020 digitalisoi vuorovaikutuksen ja kansainvälinen etäyhteistyö jatkui monin osin häiriöittä koronan varjossa. Sen sijaan Tampereen KV-näkyvyys laski ja todennäköisesti nousee pandemiatilanteen muutoksen tahdissa. Huomionarvoista kuitenkin on, että tunnettuuden kasvattamisessa on huolellisesti suunnatun markkinoinnin lisäksi panostettava muihin näkyvyyttä lisääviin tekijöihin, joita esimerkiksi yliopiston vetovoima, tutkimuksen ajankohtaisuus ja yleinen koronaturvallisuus ovat.

Vientimarkkinoilla Pirkanmaan vientiyritysten loppuvuosi sen sijaan vaikuttaisi lupaavan kasvua. Ennestään vahvojen vientialojen rinnalle on nousemassa myös uutta osaamista, joihin panostaminen esim. kierrätysalalla kasvattaisi niin teknologian, tuotteiden kuin palveluiden vientimahdollisuuksia.  

Vaikuttaa myös siltä, että ulkomaiset opiskelijat löytävät hyvin Pirkanmaalle ja alueen korkeakouluissa myös kansainvälisen tutkimushenkilöstön määrä on nousussa. Näistä KV-osaajista olisi suurempi osa saatava juurtumaan alueelle. Kynnyskysymyksiksi nousevat käytännön haasteet, kuten perheen asettuminen uuteen ympäristöön, puolison työllistymismahdollisuudet ja yritysten kielitaitovaatimukset voisivat madaltua työantajasektorin ja yhteiskunnan riittävällä tuella ja joustavuudella. Tampere International House taklaa koulutus- ja työperäisen maahanmuuton haasteita usealla rintamalla tarjoamalla palvelua kansainvälisille asiakkaille ja kotimaisille työnantajille.  

Tampere-Pirkkalan lentoaseman tilanne on huolestuttava vain kaupallisen matkustajaliikenteen osalta, sillä kenttä on Suomen toiseksi vilkkain lentomäärissä mitattuna. Kansainvälisyyden ja kansainvälisen verkostoitumisen kannalta yhteydet ovat alueelle elintärkeät. Myös ilmailu on vahvassa murroksessa ja muutaman vuoden kuluttua esim. sähkölentokoneet alkavat uudistaa koko lentojärjestelmää. Pienet koneet, hypyt eri kentille, miehittämätön ilmailu edellyttävät lentokenttien infrastruktuurin uudelleen organisointia. Siihen pirkanmaalaisella TKI-osaamisella on paljon annettavaa ja loistava kokeiluympäristö, aluelentokenttämme. Tästä elinvoimatekijästä kannattaa pitää kiinni ja kehittää edelleen.

Näkökulmia Kansainvälisyys-teemaan: